Ruotsissa korkein eläkkeellesiirtymisikä – Suomi kirinyt kärkikastiin

Eläketurvakeskus vertaili Pohjoismaiden ja Viron eläkkeellesiirtymis- ja työnjättöikiä vuosina 2007–2020.
Kaikissa vertailun maissa on tehty eläkeuudistuksia ajanjaksolla. Uudistusten tarkoitus on pidentää työuria ja turvata eläkkeiden maksu väestörakenteen ikääntyessä.
Ruotsalaisten eläkkeellesiirtymisikä on vertailun korkein koko 2010-luvun ajan. Keskimäärin ruotsalaiset siirtyivät eläkkeelle 64,2-vuotiaana (2020).
Seuraavana, noin vuoden jäljessä tulevat Suomi ja Tanska. Molemmat maat ovat parantaneet asemiaan merkittävästi 2010-luvulla. Vertailun jumbosijaa pitää Norja, missä eläkkeen voi ottaa maksuun täysimääräisenä jo ennen varsinaista eläkeikää.
Eläkeuudistukset selittävät Suomen nousua
Suomen hyvää kehitystä selittää varhaiseläkereittien karsiminen ja eläkeiän asteittainen nosto. Vielä vuonna 2007 Suomessa oli vertailun alhaisin eläkkeellesiirtymisikä. Pohjoismaista vain Tanska on kyennyt vastaavan nousuun. Tanskassa nousu selittyy työkyvyttömyyseläkeuudistuksella ja eläkeiän nostolla.
Tilanne muuttuu olennaisesti, kun tarkastellaan maiden keskimääräistä työnjättöikää. Tässä vertailussa Suomi ja Tanska jäävät vertailun hännille, koska molemmissa maissa työskentely lopetetaan usein heti eläkkeelle siirryttäessä. Muissa vertailun maissa työntekoa on tavallista jatkaa eläkkeellä, vaikkapa osa-aikaisesti.
– Suomessa ja Tanskassa on käytetty enemmän varhaiseläkkeitä kuin muissa Pohjoismaissa. Molemmissa maissa eläkeuudistusten vaikutukset 2010-luvulla näkyvät työnjättöiän myöhentymisenä ja eläkkeellesiirtymisiän nousuna. Tosin, ensin mainitussa on vielä tekemistä, toteaa yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.
Suomalaiset naiset nauttivat pitkään eläkkeestä
Naiset elävät vuosia pidempään kuin miehet, joten heillä on myös pidempi eläkeaika.
Naisista pisin eläkeaika, noin 23 vuotta, on islantilaisilla, norjalaisilla, suomalaisilla ja virolaisilla. Lyhin se on tanskalaisilla (20 v).
Miehistä pisin eläkeaika, 20 vuotta, on norjalaisilla. Lyhimmän ajan eläkkeellä ehtivät olla virolaiset ja tanskalaiset miehet, keskimäärin 16 vuotta. Suomessa ja Ruotsissa eläkeajan pituus on miesten keskitasoa, reilut 18 vuotta.
Eroa suomalaisten miesten ja naisten eläkeajoissa on lähes viisi vuotta, vaikka eläkkeelle siirrytään keskimäärin samanikäisinä.
– Suunta on parempaan, mutta kärjistäen suomalaisen miehen elämässä on edelleen myös Ryysyrannan piirteitä. Elintavoissa on petrattu, mutta miehet tuskin saavat kiinni naisten elinajanodotetta. Niinpä suomalaisnaiset saavat nauttia myös jatkossa pitempään eläkevuosista, arvioi kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Pohjoismaat ja Viro -vertailun keskeiset käsitteet
Eläkkeellesiirtymisikä
Raportin eläkkeellesiirtymisiän odote
- kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
- on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
- on laskettu 30-vuotiailla. Sisältää Suomen osalta myös kansaneläkkeet.
Työnjättöikä
- kuvaa keskimääräistä työmarkkinoilta poistumisikää
- on laskettu työvoimaan kuuluneiden osuuksista 50 täyttäneiden ikäluokissa.
Eläkeaika
- on keskimääräistä eläkeaikaa kuvaava laskennallinen suure.
- on laskettu 50-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odotteen ja 50-vuotiaan elinajanodotteen (Eurostat) erotuksena.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Yhteyspäällikkö Mika Vidlund, puh. 029 411 2614, mika.vidlund(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden – sparandet har ökat speciellt bland yngre28.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Privat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning.
Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Suomalaiset kipusivat kärkipaikoille23.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2024 oli yllättävän hyvä eri puolilla maailmaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä kansainvälisessä tuottovertailussa keskimääräinen reaalituotto nousi yli pitkän aikavälin lukemien. Suomalaiset eläkerahastot sijoittuivat omassa sarjassaan parhaimpien joukkoon.
Upp till 40 procent av årskullen tar ut partiell ålderspension före pensionsåldern3.4.2025 07:30:00 EEST | Pressmeddelande
Partiell förtida ålderspension har ökat avsevärt i popularitet de senaste åren. Cirka 20 procent av dem som är födda 1956 tog ut pension före pensionsåldern, medan motsvarande andel av dem som är födda 1959 redan var 40 procent, visar Pensionsskyddscentralens nya undersökning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme