Parisuhdeväkivaltaa ja sen aiheuttamia vammoja on aiemmin tutkittu pääasiassa työikäisten naisuhrien näkökulmasta. Elisa Hackenberg kuitenkin havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kaikenikäiset naiset ja miehet hakeutuivat tapaturmapäivystyksiin parisuhdeväkivallasta aiheutuneiden vammojen vuoksi.

– Tyypillisen parisuhdeväkivallan uhrin profiloiminen 175 päivystyspotilaan aineistosta ei ollut mahdollista. Väkivallan tai vammojen vakavuudessa ei myöskään havaittu eroja eri ikäryhmien tai sukupuolten välillä, mutta vammatyypit ja kuvatut väkivallanteot erosivat jonkin verran iän ja sukupuolen mukaan. Miehillä todetut vammat olivat tyypillisesti aiheutuneet teräaseen käytöstä, naisilla korostuivat murtumat ja pään vammat, Hackenberg kertoo.

Parisuhdeväkivallasta aiheutuneet vammat olivat pääasiassa lieviä, kuten mustelmia ja ruhjeita, mutta joukossa oli myös henkeä uhkaavia vammoja.

Selkeä hoitoketju puuttuu

Lievienkin vammojen taustalta paljastui usein vakavaa väkivaltaa. Yli 70 prosentilla tutkimuspotilaista vammat olivat joko aiheutuneet vakavasta väkivallasta, tai potilaalla oli todettavissa ainakin yksi tulevalle henkirikokselle altistava riskitekijä, kuten pahoinpitely raskausaikana, entisen kumppanin tekemä väkivalta, aseen käyttö, kuristaminen tai tappouhkaus pahoinpitelyn yhteydessä.

Tästä huolimatta vain pieni osa parisuhdeväkivallan uhreista ohjattiin päivystyksestä jonkinlaisen tukipalvelun piiriin. Hackenbergin mukaan tämä johtunee erityisesti selkeän hoitoketjun ja sopivien tukipalveluiden puutteesta.

– Lakisääteinen vastuu parisuhdeväkivallan uhrin tukipalveluiden järjestämisestä on sosiaalihuollolla, mutta tutkimusten mukaan uhrit hakevat yleensä ensisijaisesti apua terveydenhuollosta. Käytännössä tukipalveluiden järjestäminen jää pitkälti kolmannen sektorin vastuulle, ja palvelut vaihtelevat paikkakunnittain.

Tutkimuksessa 89 prosenttia parisuhdeväkivaltaan liittyvistä päivystyskäynneistä ajoittui virka-ajan ulkopuolelle, jolloin selkeän hoitoketju merkitys korostuu entisestään.

Parisuhdeväkivalta saattaa hidastaa toimintakyvyn palautumista

Hackenbergin tutkimuksessa selvitettiin lisäksi parisuhdeväkivaltakokemusten vaikutusta tuki- ja liikuntaelinvamman paranemiseen. Tutkimus on osa kansainvälistä projektia, jossa oli mukana yhteensä 250 naispotilasta Suomesta, Espanjasta, Hollannista ja Kanadasta.

Tutkimuksessa seurattiin tuki- ja liikuntaelinvamman vuoksi ortopedisella kontrollipoliklinikalla hoidettavia naispotilaita vuoden ajan. Tutkittavilta seurattiin vamman paranemisen lisäksi heidän kokemaansa elämänlaatua ja toimintakyvyn palautumista. Samalla kartoitettiin tutkittavien mahdollisia parisuhdeväkivaltakokemuksia sekä toipilasaikana että aiemmassa elämässä. Yhteensä 41 prosenttia tutkimukseen osallistuneista naispotilaista kertoi joskus kokeneensa henkistä, fyysistä tai seksuaalista parisuhdeväkivaltaa.

– Tutkimuksessa saatiin alustavia viitteitä siitä, että aiemmat parisuhdeväkivaltakokemukset saattavat hidastaa toimintakyvyn palautumista tuki- ja liikuntaelinvamman jälkeen sekä laskea elämänlaatua toipumisaikana, Elisa Hackenberg kertoo.

Parisuhdeväkivallan ja muiden traumaattisten kokemusten tiedetään vaikuttavan voimakkaasti yleiseen terveydentilaan ja kokemukseen omasta terveydestä.

– Viime aikoina on alettu tutkia, vaikuttavatko aiemmat traumakokemukset myös lääketieteellisen hoidon onnistumiseen. Tutkimuksemme perusteella aiemmat parisuhdeväkivaltakokemukset saattaisivat heikentää tuki- ja liikuntaelinvamman hoidon tulosta, Hackenberg kertoo.

– Odotan mielenkiinnolla tutkimuksen jatko-osan käynnistymistä.

Väitöksen tiedot

LL Elisa Hackenberg väittelee 27.5.2022 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Trauma-informed care for injuries after intimate partner violence". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Töölön sairaala, Luentosali 1, Topeliuksenkatu 5.

Väitöstä voi seurata striiminä Teamsissa.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Joonas Sirola, Kuopion yliopisto, ja kustoksena on professori Teppo Järvinen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.