Laulujoutsenkannan kasvu ei uhkaa sorsia

Kansallislintumme laulujoutsenen paluu sukupuuton partaalta yleiseksi pesimälinnuksi on yksi suomalaisen luonnonsuojelun menestystarinoista. Muiden sorsien taantuessa monet ovat alkaneet epäillä joutsenen valtaavan tilaa muilta. Lisäksi kansalliset vesilintuseurannat osoittavat monien Suomen sorsalajien vähentyneen sitten 1980 - 90-luvun. Toisin kuin sorsakannat, joutsen- ja hanhikannat ovat yleisesti ottaen kasvussa. Näiden suurten kasvinsyöjien kantojen kasvun takana ovat metsästysrajoitukset sekä talviaikaisen ravinnon saannin helpottuminen Euroopan viljelykasvien tuoton ja laadun paranemisen myötä, sekä syysvehnän viljelyn yleistyessä.
Suomen sisävesillä ovat runsastuneet erityisesti laulujoutsen ja 1980-luvulta lähtien hyvin menestynyt vieraslaji kanadanhanhi. Koska näiden lajien runsastuminen sattuu samaan aikaan muiden sorsien taantumisen kanssa, on joutsenten ja hanhien epäilty ajavan pienemmät sorsat pois pesimäjärviltään. Koko Suomen kattava yli 900 vesilintulaskentapisteen vertailu 1980-luvun ja 2020-luvun välillä osoittaa kuitenkin toisin. Sorsakannat ovat säilyneet parhaiten niillä järvillä, minne joutsen on levinnyt 1980-luvun jälkeen.
Tutkimuksessa sorsat ryhmiteltiin puolisukeltajiin, sukeltajiin sekä kalansyöjiin. Tutkimusjärvet jaettiin neljään ryhmään riippuen siitä, oliko joutsenia paikalla 1980-luvulla tai 2020-luvulla.
– Vaikka kaikki sorsaryhmät ovat tällä välillä taantuneet, näyttävät puolisukeltavat ja sukeltavat sorsat vähentyneet loivemmin siellä, minne joutsen on tullut 1980-luvun jälkeen. Taantuminen taas on ollut voimakkaampaa siellä, mistä joutsenkin on 1980-luvun jälkeen hävinnyt, kertoo tutkijatohtori Sari Holopainen Helsingin yliopiston Metsätieteiden osastolta.
Vastaava tarkastelu kanadanhanhen osalta ei osoittanut mitään vaikutusta sorsamääriin.
Laulujoutsen voisi toimia lippulaivalajina
Tutkimus osoittaa, että joutsen ei vaikuta kilpailevan haitallisesti muiden sorsien kanssa pesimäjärvillä. Päinvastoin, laulujoutsen vaikuttaisi toimivan elinympäristön laadun indikaattorina. Lisäksi joutsen voi mahdollisesti jopa parantaa elinympäristön laatua esimerkiksi nostamalla vesikasveja pintaan muiden syötäväksi.
– Kaikki sorsaryhmät ovat ylipäätään runsaimpia siellä, missä joutsenia tällä hetkellä esiintyy. Laulujoutsenen esiintyminen saattaakin heijastella vesistön laatua. Joutsen voisi toimia helposti havainnoitavana lippulaivalajina, ehdottaa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Tulokset julkaistiin kansainvälisessä Global Ecology and Conservation tiedesarjassa.
Alkuperäinen julkaisu
Sari Holopainen, Markéta Čehovská, Kim Jaatinen, Toni Laaksonen, Andreas Lindén, Petri Nummi, Markus Piha, Hannu Pöysä, Tero Toivanen, Veli-Matti Väänänen, Aleksi Lehikoinen, A rapid increase of large-sized waterfowl does not explain the population declines of small-sized waterbird at their breeding sites, Global Ecology and Conservation, Volume 36, 2022, e02144, ISSN 2351-9894, https://doi.org/10.1016/j.gecco.2022.e02144.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Sari Holopainen, sari.holopainen@helsinki.fi
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, puh 045-1375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Unella ja kehon lämmöllä voi olla yllättävä vaikutus masennuslääkkeiden tehoon23.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset haastavat nykykäsityksen masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeista ja avaavat oven uudenlaisiin hoitotapoihin.
Pingviininkakka voi vaikuttaa merkittävästi Antarktiksen ilmastoon23.5.2025 06:25:00 EEST | Tiedote
Etelämantereen rannikolla pingviinien ulosteista peräisin oleva ammoniakki on merkittävä tekijä ilmastoon vaikuttavien pienhiukkasten muodostumisessa. Tämä voi vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja sitä kautta alueen ilmastoon.
Tehokasta ja turvallista kivunlievitystä lapsille22.5.2025 12:44:23 EEST | Tiedote
Nenänsisäisesti annosteltava deksmedetomidiini lievittää tehokkaasti kipua ja vähentää ahdistusta päivystyksessä tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden aikana.
Monimuotoisuus on avain ekosysteemien vakauteen22.5.2025 11:11:57 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtamassa laajassa yhteistyötutkimuksessa tarkasteltiin 900 lajia 20 vuoden aikana ja osoitettiin, että eliöyhteisöjen monimuotoisuus lisää ekosysteemien vakautta ja suojelee niitä muuttuvassa ympäristössä.
Long Covidin perinnöllinen riskitekijä tunnistettu22.5.2025 08:48:16 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen long Covid -geenitutkimus yli miljoonan henkilön aineistossa tunnisti perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat koronavirusinfektion jälkeisille pitkäkestoisille oireille, kuten lamaannuttavalle väsymykselle, pitkittyneelle yskälle, aivosumulle ja verenpaineen heittelylle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme