INSPECTin tiedote kevät 2022 - Kurtturuusun siirtymäaika päättyy (Pohjalaismaakunnat)

Vuonna 2019 kurtturuusu otettiin mukaan Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon, koska sen katsotaan olevan uhka luonnon monimuotoisuudelle. Luetteloon otettu kurtturuusu on Rosa rugosa -laji ja sen valkokukkainen muoto (Rosa rugosa f. alba). Sen sijaan jalostetut tarhakurtturuusut eivät kuulu luetteloon.

Suomessa haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltuja kasveja koskevat samat säännöt kuin niitä kasveja, jotka kuuluvat EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon. Muita luetteloissa olevia haitallisia vieraskasvilajeja ovat esimerkiksi komealupiini, jättipalsami ja jättiputki. Koska kurtturuusu on suosittu puutarhakasvi, sille annettiin kolmen vuoden mittainen siirtymäaika ennen kasvatuskiellon voimaan astumista. Siirtymäaika päättyy 1.6.2022, ja sen seurauksena kurtturuusu tulee poistaa kaikista puutarhoista.

Vastuu torjunnasta on maanomistajalla. ELY-keskus puolestaan vastaa haitallisten vieraslajien valvonnasta Suomessa. Viranomaiset ensisijaisesti panostavat tiedon lisäämiseen haitallisiin vieraslajeihin liittyvistä ongelmista sekä niiden torjunnasta. Haitalliset vieraslajit ovat vakavasti otettava ongelma, koska he uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Yhteistyöllä pystymme saavuttamaan parempia tulokisa kuin syyttämällä ja rankaisemalla.

Miten kurtturuusua torjutaan?

On olemassa eri tapoja torjua kurtturuusua. Jokin menetelmä voi sopia hyvin pienille kasvustoille, mutta tulla kovin kalliiksi isojen kasvustojen torjunnassa. Toisaalta jokin menetelmä voi toimia hyvin ja olla helposti toteutettavissa, jos kyseessä on yksi pensas puutarhassa, mutta kaukana saaristossa saman menetelmän käyttäminen voi osoittautua varsin hankalaksi eikä niin tehokkaaksi. Valitsemalla oikean menetelmän voi säästää aikaa ja rahaa. Lisäksi varmistetaan, että saavutetaan toivottu tulos luontoa turhaan häiritsemättä. Usein kuitenkin joudutaan punnitsemaan vaihtoehtojen etuja ja haittoja.

INSPECT-hankkeessa tutkitaan useita torjuntakeinoja ja tavoitteena on tunnistaa, mitkä menetelmät sopivat mihinkin tilanteisiin. Hankkeen tuloksena syntyvän käsikirjan tarkoituksena on auttaa torjuntaa suunnittelevia valitsemaan sellainen menetelmä, joka toimii ja sopii omiin edellytyksiin niin jaksamisen, talouden kuin käytettävissä olevan ajan osalta.

Menetelmät voidaan jakaa mekaanisiin ja ei-mekaanisiin. Mekaanista torjuntaa on esimerkiksi taimien kiskominen maasta, niiden tukahduttaminen ja näännyttäminen. Näännyttäminen tehdään leikkaamalla oksat, mutta täysin eri tavalla kuin nuorennusleikkauksessa. Ei-mekaanisiin torjuntakeinoihin kuuluu ruiskuttaminen torjunta-aineella tai kuumalla vedellä.

INSPECT on testannut erilaisia menetelmiä Valassaarilla ja Vaasassa sekä Ruotsissa Snöanin saaristossa. Samalla kun eri menetelmiä on testattu, on hankkeessa pyritty myös todella poistamaan niin paljon kurtturuusuja kuin mahdollista. Monia kurtturuusukasvustoja on torjuttu ja noin sata pensasta on jo kuollut. Tänä kesänä torjunta jatkuu. Olennaista on, että vaikka osa pensaista vielä on hengissä, torjunta on estänyt siementen leviämisen satojen neliömetrien kokoisista kurtturuusukasvustoista uusiin paikkoihin.

Vaasa osallistuu haitallisten vieraslajien torjuntaan

Vaasan kaupungin omistamilta alueilta löytyy yli 15 kurtturuusuesiintymää. Esiintymät sijaitsevat eri puolilla kaupunkia, pääosin rantojen ja suurten teiden läheisyydessä. Etenkin hiekkapohjaiset ranta-alueet luovat kurtturuusujen juuristoille menestyksekkäät leviämismahdollisuudet. Vaasassa olevien esiintymien koko vaihtelee laajasti.

Kurtturuusua on torjuttu kaupungilla viime aikoina. Kurtturuusun kasvatuskiellon siirtymäajan päättyessä Vaasan kaupunki poistaa kurtturuusut alueiltaan. Työ aloitetaan kesäkuun alussa keskeisimmiltä alueilta, kuten puistoista ja rannoilta. Poistotyö suoritetaan pääosin koneellisesti, mutta pieniä kasvustoja voidaan kaivaa käsin. Alueet, joista kurtturuusuja on poistettu, korvataan nurmikolla tai muilla istutuksilla.

Mikä on INSPECT?

INSPECT eli Invasive Species Eradication and Control on Interreg Botnia-Atlantica -hanke, joka on perustettu haitallisten vieraskasvilajien torjuntaa varten. Ruotsin puolelta kumppaneina ovat Länsstyrelsen Västerbotten (lääninhallitus) ja Uumajan kunta sekä Suomessa Vaasan kaupunki, Pro Agria Etelä-Pohjanmaa ja Metsähallitus yhdessä koordinoivan avustussaajan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen päärahoittajana on Interreg Botnia-Atlantica, mutta Suomessa myös Pohjanmaan liitto on suuri osarahoittaja. Lisäksi Kyrönjoella torjuntatöitä avustavat paikallisesti Kyrönjokirahasto, Kurikan kaupunki, Kauhajoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran säätiö.