Kelan ja sosiaalihuollon yhteistyötä on vahvistettava toimeentulotukipäätöksissä

– Kela-siirron yhteydessä perustoimeentulotuen asemaa suhteessa sosiaalihuoltoon ei arvioitu riittävästi, kertoo Talentian erityisasiantuntija Marja Marttila.

Siirron vaikutuksia on tarkasteltu useissa selvityksissä ja tutkimuksissa, joissa on muun muassa todettu, että asiakkaiden muodollinen yhdenvertaisuus on parantunut, mutta tosiasiallinen yhdenvertaisuus ei toteudu.

Hallitus on esittänyt, että toimeentulotuesta annettua lakia sekä eräitä siihen liittyviä lakeja muutetaan. Tavoitteena on parantaa sosiaalihuollon ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden asemaa toimeentulotuen hakijoina.

Sosiaalihuollolle lisää jalansijaa perustoimeentulotuen käsittelyissä

Jotta Kelan ja sosiaalihuollon yhteistyö todella toteutuu, lain tulee olla velvoittava. Siinä on avattava ne konkreettiset tilanteet, joissa sosiaalihuollon ammattihenkilöön tulee olla yhteydessä.

– Tällainen tilanne on esimerkiksi toimeentulotuen perusosan alentaminen, Marttila kertoo.

Lisäksi Talentia puoltaa toimeentulotukiasioiden neuvottelukuntien perustamista. Neuvottelukunnissa on mahdollista kehittää toimeentulotuen toimeenpanon käytäntöjä sekä seurata toimeentulotukilain soveltamista alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Toimeentulotuen käsittelyissä tulee ottaa käyttöön sosiaalihuollon ammattihenkilöiden antama lausunto, koska heillä on parhaat valmiudet arvioida asiakkaiden kokonaistilannetta, yksilöllisiä tarpeita ja perusteita toimeentulotuelle.

Lausunnon käyttö palauttaisi Kela-siirrossa kadotettua sosiaalihuollon yhteyttä toimeentulotukeen.

– Sosiaalihuollon lausunto ei kuitenkaan saa olla kiinni Kelan etuuskäsittelijän harkinnasta. Lain tulee tarkasti määritellä ne tilanteet, joissa lausunnosta voi poiketa, Marttila sanoo.

Tärkeää on myös pohtia, tulisiko laissa määritellä vahvemmin se koulutuksellinen ja ammatillinen osaaminen, jota perustoimeentulotuen toimeenpanossa vaaditaan.

THL:n selvityksen mukaan sosiaalityöntekijät ovat toimeentulotuen uudistuksen jälkeen arvioineet sosiaalityön asiantuntemuksen Kelassa riittämättömäksi. Myös Kelan omassa selvityksessä pohditaan sen mahdollisuuksia kohdata kaikkein heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat.

– Talentia on jo aiemmin esittänyt, että Kelan toimeentulotuen tiimeihin rekrytoidaan sosiaalihuollon laillistettuja ammattihenkilöitä ja Kelan kaikkiin vakuutuspiireihin luodaan asiantuntijasosiaalityöntekijän vakansseja.

Asiakkaalla on oikeus henkilökohtaiseen ja yksilölliseen palveluun

Toimeentulotuen hakijalla tulee olla mahdollisuus keskustella tilanteestaan henkilökohtaisesti, jotta yksilölliset elämäntilanteet ja tarpeet voidaan huomioida.

– Sähköinen asiointi etäännyttää päätöksenteon sekä asiakkaasta että sosiaalihuollon ammattilaisesta, ja tällä voi olla vaikutusta yksilöllisen harkinnan käyttöön. Henkilökohtaista palvelua tarvitaan myös niiden asiakkaiden kohdalla, joille sähköinen asiointi ei eri syistä ole mahdollista, Marja Marttila sanoo.

Hallitus esittää, että toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa enintään 40 prosenttia, mikäli hakija kieltäytyy osallistumasta sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen arviointiin.

– Sosiaalihuollon asiakkuus on kuitenkin vapaaehtoista ja siten jää epävarmaksi, millä tavoin vastentahtoinen palvelutarpeen arviointi palvelee ihmistä, joka ei itse koe asiakkuudelle tarvetta, Marttila pohtii.

Toimeentulotuen perusosaan tehtävät alentamiset pitää rajata vahvasti lainsäädännöllä, ja niistä tulee päättää aina yksilöllisen harkinnan perusteella. Lisäksi toimeentulotuen velvoittavuus tulisi ymmärtää ansiotyötä laajemmin etenkin osatyökykyisten ja elämänhallinnan haasteista kärsivien henkilöiden kohdalla.

>> Lue lausunto

>> Katso hallituksen lakiesitys

Lisätiedot:

Talentian erityisasiantuntija Marja Marttila

marja.marttila@talentia.fi

puh. 09 3158 6027