Lähes joka viidennellä 18–22-vuotiaalla oli mielenterveyteen liittyvä käynti julkisessa terveydenhuollossa vuonna 2020
Lähes joka viidennellä (18 %) 18–22-vuotiaalla oli mielenterveyteen liittyvä käynti julkisessa terveydenhuollossa vuonna 2020. Vähintään yksi perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon mielenterveyskäynti oli 13–17-vuotiaista 14 prosentilla ja 7–12-vuotiaista 9 prosentilla. Luvut käyvät ilmi THL:n tuoreesta selvityksestä.
Kaikkiaan 7–22-vuotiailla oli julkisessa terveydenhuollossa noin 1,2 miljoonaa mielenterveyteen liittyvää käyntiä vuoden 2020 aikana. Käyntejä oli yhteensä noin 130 000 lapsella ja nuorella.
Sekä asiakkaiden että käyntien määrä kasvoi vuodesta 2015 noin kolmanneksen.
”Palveluiden käytön lisääntyminen viime vuosina voi heijastella toisaalta nuorten kasvanutta kuormittumista ja stressiä, toisaalta mielenterveyspalveluiden käyttöön liittyvien asenteiden muutosta. Lisäksi perustasolla tuen ja hoidon tarve tunnistetaan aiempaa paremmin, minkä ansiosta hoitoonkin hakeudutaan useammin”, kertoo THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.
Selvityksen mukaan mielenterveysperusteiset tutkimus- ja hoitokäynnit yleistyvät nuoruusiässä ja ovat yleisimpiä 18–22-vuotiailla.
”Ihmissuhteisiin, opintoihin, työelämään siirtymiseen ja toimeentuloon liittyvät huolet, erilaiset globaalit uhat ja yleinen epävarmuus tulevaisuudesta kuormittavat erityisesti aikuistumisen kynnyksellä olevia nuoria ja nuoria aikuisia, jotka samanaikaisesti tekevät niihin liittyviä koko aikuiselämäänsä vaikuttavia valintoja. Vuoden 2020 luvuissa näkyy myös pandemia-ajan eristäytyneisyyden ja yksinäisyyden tuoma stressi”, Aalto-Setälä kertoo.
Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollosta
Mielenterveyspalveluiden hoitopolku alkaa perusterveydenhuollosta. Perusterveydenhuollosta hoito jatkuu tarvittaessa psykiatrian erikoisaloille erikoissairaanhoitoon.
Määrällisesti perusterveydenhuollossa oli vuonna 2020 enemmän mielenterveysperusteisia asiakkaita kuin erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon käyntimäärät olivat kuitenkin kokonaisuudessaan ja asiakaskohtaisesti perusterveydenhuoltoa suuremmat.
Selvitys kattaa vain osan lasten ja nuorten mielenterveystyöstä
Selvityksessä on huomioitu vain ne julkisen terveydenhuollon käynnit, joista on tehty jokin erityisesti mielenterveysperusteiseen tutkimukseen tai hoitoon liittyvä käyntisyyn kirjaus.
Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty muun muassa koulun oppilashuollon ja perheneuvoloiden tarjoama tuki, terveydenhuollon ostopalvelut ja Kelan järjestämät kuntoutuskäynnit.
”Kaikkiaan lapsilla ja nuorilla oli mielenterveysperusteisia tutkimus- ja hoitokäyntejä vuonna 2020 varmasti enemmän kuin selvitykseen poimitut 1,2 miljoonaa. Selvitys kuitenkin mahdollistaa sen, että pystymme seuraamaan hoitokäyntien määrän kehitystä tietyin mittarein”, sanoo THL:n erikoisasiantuntija Martta Forsell.
Alueiden vastattava lasten ja nuorten tarpeisiin – tietoa palveluiden käytöstä tarvitaan lisää
Uudessa selvityksessä tarkastellaan ensimmäistä kertaa mielenterveyteen liittyvien käyntien toteutumista terveydenhuollon omien kirjausten perusteella. Tällaista tietoa tarvitaan niin alueellisen kuin valtakunnallisen palveluiden kehittämisen tueksi.
Selvityksessä on tarkasteltu lasten ja nuorten mielenterveysperusteisten tutkimus- ja hoitokäyntien toteutumista myös hyvinvointialueittain. Uudet hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alussa. Tilastot tarjoavat niille työkalun toiminnan kehittämiseen ja seurantaan.
”Mitä luotettavammin toimintoja tilastoidaan, sitä paremman työkalun alueet saavat lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen”, Forsell kannustaa.
”Uskon, että alueilla ymmärretään yhtenäisten kirjaamiskäytäntöjen merkitys. Toivottavasti uudet organisaatiot tukevat työntekijöiden kirjaamista myös konkreettisesti esimerkiksi tietojärjestelmiä ja tietojohtamista kehittämällä”, hän jatkaa.
Lähde
Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito 2020
Lisätietoja
Martta Forsell
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7974
etunimi.sukunimi@thl.fi
Terhi Aalto-Setälä
ylilääkäri
puh. 029 524 7437
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 18/202425.4.2024 15:40:29 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 25.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Kotihoidon asiakkaille suunniteltu palvelutuntien määrä toteutuu puolessa yksiköistä23.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
THL seurasi kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan toteutumista lokakuussa 2023.
THL: Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy on sosiaali- ja terveydenhuollon perusta19.4.2024 09:57:48 EEST | Tiedote
Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa on turvattava, katsoo THL. Hallitus kertoi tiistaina osana kehysriihipäätöksiään, että perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuta höllennetään niin, että hoitoon pitää päästä 3 kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika voi olla enimmillään 14 vuorokautta.
THL viikolla 17/202418.4.2024 15:26:51 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 18.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Väestötutkimus: Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, vanhempien myönteisemmäksi16.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Vuonna 2023 toteutetun väestötutkimuksen mukaan nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien on muuttunut myönteisemmäksi. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme