Uusi tehokas lääkehoito lasten T-soluleukemiaan

Löytö perustuu tamperelaisen tutkimusryhmän aikaisempaan havaintoon, jossa dasatinibi-lääke tehosi noin kolmasosaan testatuista potilasnäytteistä.
Leukemian hoidossa yhden lääkkeen teho menetetään yleensä nopeasti ja niinpä uudessa tutkimuksessa etsittiin lääkeyhdistelmiä, joilla saataisiin dasatinibin kanssa synergistinen eli tehostettu yhteisvaikutus. Tällaiseksi osoittautui rinnakkaista viestinsiirtoketjua estävä temsirolimuusi-lääke. Lääkeet yhdistämällä saatiin seeprakalan ja hiiren tautimalleissa hävitettyä leukemiasolut selvästi tehokkaammin kuin yhtä lääkettä käytettäessä.
— Tutkimuksen aikana kehitettiin ja optimoitiin uusi testausmenetelmä leukemianäytteiden lääkevasteiden nopeaan arviointiin. Tässä seulonnassa löydettiin T-ALL:iin toimiva lääkeyhdistelmä, joka varmistettiin solumalleissa, potilasnäytteissä ja hiireen siirrostetuissa leukemioissa, sanoo tutkimuksen päätekijänä toiminut FT Saara Laukkanen.
— Tämä on ollut pitkä, neljän-viiden vuoden mittainen projekti, jonka lopputuloksena ymmärrämme myös solutasolla lääkkeiden toimintamekanismin, jatkaa Laukkanen.
Laukkanen oli projektin aikana puolen vuoden ajan vierailevana tutkijana Bostonissa Massachusettsin sairaalan patologian yksikössä professori David Langenaun tutkimusryhmässä, jonka kanssa projekti toteutettiin. Tutkimuksen toisena avaintekijänä toimi FT Alexandra Veloso, joka työskenteli samassa laboratoriossa.
— Tässä on tarjolla lupaava uusi hoitovaihtoehto T-soluleukemiaan. Seuraava askel on viedä havainto käytäntöön uusiutunutta tautia sairastaville potilaille varhaisvaiheen lääketutkimusten kautta, toteaa tutkimuksen toinen vetäjä, osastonylilääkäri, dosentti Olli Lohi Tampereen yliopiston ja Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) Syöpäkeskuksesta.
— Uusien täsmähoitojen kehitys on hidasta ja edellyttää yksityiskohtaista tietoa tautia aiheuttavista ja ylläpitävistä molekyylitason mekanismeista. Tässä tutkimuksessa meillä on koko paketti kasassa tautimekanismista eläinmalleihin saakka, iloitsee Lohi.
Tutkimus on julkaistu alan arvostetuimmassa lehdessä, Blood-tiedelehdessä (lehden vaikuttavuuskerroin eli impact factor on 23.6). Tampereen yliopiston ja Harvardin Kantasoluinstituutin lisäksi tutkimuksessa oli mukana tutkijoita myös Pohjois Carolinan, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoista.
Laukkanen S*, Veloso A*, Yan C, Oksa L, Alpert EJ, Do D, Hyvärinen N, McCarthy K, Adhikari A, Yang Q, Iyer S, Garcia SP, Pello A, Ruokoranta T, Moisio S, Adhikari S, Yoder YA, Gallagher K, Whelton L, Allen JR, Jin AH, Loontiens S, Heinäniemi M, Kelliher M, Heckman CA, Lohi O*, Langenau DM*. Combination therapies to target LCK tyrosine kinase and mTOR signaling in T-cell Acute Lymphoblastic Leukemia. Blood, painossa. *jaettu tekijyys
https://doi.org/10.1182/blood.2021015106
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Saara Laukkanen, Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, saara.laukkanen@tuni.fi
Olli Lohi, Tays, Lastenklinikka ja Syöpäkeskus sekä Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, olli.lohi@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Suomi ei nykyisellään pysty varautumaan ympäristökriisien epävarmuuteen13.8.2025 12:27:01 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt, miten julkiset organisaatiot Suomessa varautuvat ilmasto- ja ympäristökriiseihin. Vaikka niiden vaikea ennakoitavuus on tiedossa, väistämätöntä epävarmuutta ei kyetä omaksumaan osaksi valmiutta ja varautumista ylläpitävää suunnittelua ja käytännön toimintaa. Tutkijat korostavat, että resilienssin rakentaminen kroonistuvien kriisien varalle vaatii epävarmojen ja kauaskantoisten tulevaisuuden näkymien juurruttamista vakiintuneeseen poliittiseen ja hallinnolliseen suunnitteluun.
Väitös: Uudelleensynnyttäjien synnytyspelon hoito on sattumanvaraista – tutkimusperustainen tuki puuttuu12.8.2025 08:27:17 EEST | Tiedote
Synnytyspelko on yleistynyt Suomessa huolestuttavasti, mutta erityisesti uudelleensynnyttäjien pelko jää usein vaille asianmukaista hoitoa. Kätilö ja TtM Laura Sandströmin väitöstutkimus osoittaa, että tarjolla oleva hoito on vaihtelevaa eikä vastaa uudelleensynnyttäjien tarpeisiin. Sandström kehitti tutkimuksessaan uudelleensynnyttäjien ryhmämuotoisen synnytyspelkointervention, jossa synnytysvalmennus sekä vertaistuki olivat keskeisiä menetelmiä.
Väitös: Milanon järjestelmä tehostaa sylkirauhaskasvainten diagnostiikkaa ja hoitoa7.8.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sylkirauhaskasvainten diagnosointi on yksi patologian haastavimmista osa-alueista. Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvin Milano-luokittelujärjestelmä eli The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology toimii sylkirauhasista otettujen ohutneulanäytteiden diagnostiikassa.
Joka viides masennuksen vuoksi eläkkeelle jäänyt ei käyttänyt mielialalääkkeitä6.8.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää sairauden asianmukaista hoitoa, mutta 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä. Tampereen yliopiston tutkimus tuo esiin puutteita mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja korostaa kuntoutuksen merkitystä työelämään palaamisessa.
Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote
Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme