Väitös: Kohti jätevesihuollon kiertotaloutta: ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen edistäminen jätevesien syntypaikkaerottelulla – ympäristövaikutukset, hyödyt ja haitat
Venäjän hyökkäyssota on nostanut mineraalilannoitteiden hintoja entisestään ja myös vaikeuttanut lannoitteiden saatavuutta. ”Ruuantuotannossa tarvittavien ravinteiden saatavuus on tärkeää turvata. Jätevesissä piilee hyödyntämätöntä potentiaalia, jota ei ole enää varaa hukata”, arvioi Suvi Lehtoranta.
Jätevedenpuhdistamoilta kiertoon päätyy vain murto-osa puhdistamoille päätyvästä typestä, ja puhdistamoilla käytössä oleva menetelmä saostaa fosforin muotoon, joka heikentää fosforin käyttökelpoisuutta kasveille.
Lehtoranta on väitöstyössään tutkinut kaupunkien ja haja-asutusalueiden jätevesien syntypaikkaerottelua ja arvioinut tehostuneen ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen elinkaarisia ympäristövaikutuksia.
Typpeä voitaisiin saada talteen paljon nykyistä enemmän
Typpi on ruuantuotannossa kriittinen ravinne. Kasvit tarvitsevat sitä kasvuunsa ja etenkin valkuaisaineiden muodostamiseen. Suomen maatalous on typen osalta pääasiassa Venäjän tuonnin varassa.
”Jos kotitalouksien ravinnerikkaat käymälävedet eroteltaisiin muista jätevesistä, voitaisiin erityisesti typen talteenottoa tehostaa huomattavasti”, arvioi Suvi Lehtoranta.
Ravinteiden talteenoton tehokkuus riippuu esimerkiksi siitä, miten jätevesijärjestelmä on suunniteltu. Kaupungeissa jätevesien erottelu mahdollistaisi vähintään kymmenkertaisen typen talteenoton nykytilaan verrattuna. Haja-asutusalueella jätevesien erottelu toisi vielä suuremman muutoksen: Typen talteenotto voisi olla yli 30 kertaa nykyistä tehokkaampaa.
Fosforinkin talteenotto voisi jätevesien erottelulla parantua haja-asutusalueilla 3–5-kertaiseksi nykytilaan verrattuna. Kaupungeissa talteen otetun fosforin määrä ei huomattavasti muuttuisi, mutta fosfori saataisiin kiertoon kasveille käyttökelpoisemmassa muodossa.
Haitalliset ympäristövaikutukset pienenisivät
Tutkimuksen mukaan, kotitalouksien jätevesien syntypaikkaerottelu vähentäisi kaupunkialueiden jätevedenkäsittelyn ilmastovaikutukset arviolta noin puoleen nykyisestä. Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyn ilmastovaikutukset pysyisivät nykytasolla.
Jos talteen otetuilla ravinteilla ja lietteestä tuotetulla energialla korvattaisiin mineraalilannoitteita ja fossiilisia polttoaineita, ilmastohyödyt olisivat vieläkin suuremmat.
Jätevesien syntypaikkaerottelu vähentäisi myös vesistöjen rehevöitymistä, etenkin haja-asutusalueella. Ravinteiden varastoinnista ja hyödyntämisestä aiheutuvat happamoittavat päästöt voivat kuitenkin kasvaa. Happamoittavia päästöjä voitaisiin vähentää prosessoimalla talteen otetut ravinteet lannoitetuotteiksi.
Jätevesien syntypaikkaerottelu vähentäisi myös ravinteisiin esimerkiksi kaatopaikoilta ja teollisuudesta päätyviä haitta-aineita. ”Jätevesien ravinteiden maatalouskäyttö edellyttää, että ravinteet ovat turvallisia myös ympäristölle. Jätevesien syntypaikkaerottelu mahdollistaisi haitta-aineiden paremman hallinnan. Ravinteiden turvallinen maatalouskäyttö saattaa siitä huolimatta edellyttää talteen otettujen ravinteiden jatkoprosessointia”, kuvailee Suvi Lehtoranta.
Syntypaikkaerottelu vaatisi suuria muutoksia infrastruktuuriin
Nykyinen jätevesihuolto on kehitetty ihmisten terveyden ja vesistöjen tilan suojelemiseksi. Jätevedenkäsittely perustuu ravinteiden ja orgaanisten aineiden poistoon, ei niiden talteenottoon.
”Jätevesien syntypaikkaerottelu edistäisi jätevedenkäsittelyn kiertotaloutta ja vahvistaisi ravinteiden huoltovarmuutta. Erottelun käyttöönotto vaatisi kuitenkin huomattavia muutoksia infrastruktuuriin. Talteen otetut ravinteet pitäisi myös voida hyödyntää esimerkiksi maataloudessa tai teollisuudessa”, arvioi Suvi Lehtoranta.
”Uusilla asuinalueilla ja vanhoja asuinalueita saneerattaessa jätevesien erottelu on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto.”
Muualla Euroopassa, esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa, erottelevia järjestelmiä on jo käytössä, ja kaupunkikehityskohteisiin niitä rakennetaan kiihtyvällä tahdilla. Myös haja-asutusalueilla jätevesien syntypaikkaerottelu on paikoin jo käytössä. ”Jätevesien erottelu voisi olla tulevaisuudessa arkipäivää Suomessakin. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa”, sanoo Lehtoranta.
Lisätietoa
Suvi Lehtoranta, FM, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi,puh +358 295 251 362
Suvi Lehtoranta väittelee perjantaina 17.6.2022 klo 12.00 Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa. Väitös on suomeksi.
Osoite: Raisio-Sali (ls B2), Metsätieteiden talo, Latokartanonkaari 7, Helsinki. Tilaisuutta voi seurata myös videon välityksellä. (Helsingin yliopiston tapahtumat)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme