Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Työstä hyvinvointia ja kilpailuetua Etelä-Pohjanmaalle -hanke päättyy heinäkuun lopussa

Jaa
Hankkeen tavoitteena on ollut edistää pk-yritysten työhyvinvointia ja kilpailukykyä sekä aktivoida ja tukea pk-yrityksiä kehittämistoimien käynnistämisessä, niin omin toimin kuin ulkoista palvelutarjontaa hyödyntäen. Hanke on toiminut nimensä mukaisesti pääosin Etelä-Pohjanmaan alueella.

Hanke on ollut osa TYÖ2030-ohjelmaa ja sitä kautta osa hallitusohjelman mukaista kehittämistoimintaa. Se on ollut myös jatkumo alueella tehtyjen selvitysten (Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu 2015) ja alueella toimineiden Työelämä 2020 ja Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston alueverkostojen toiminnalle.

Hankkeen projektipäällikkönä tehtävänimikkeellä työelämävalmentaja toimi Ari Koivuniemi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Hankkeen toteutusaika oli 1.9.2021–31.7.2022.

Työhyvinvointi ja hyvä johtaminen helpottavat työvoiman saatavuutta ja pysyvyyttä

Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää työhyvinvointia ja sitä kautta Etelä-Pohjalaisten pk-yritysten kilpailukykyä. Pääpaino on ollut työntekijäkokemuksen ja työhyvinvoinnin johtamisessa sekä ihmisten johtamisessa, sillä näillä näyttäisi olevan suora vaikutus työvoiman saatavuuteen ja pysyvyyteen. Nämä ovat myös ymmärrettävästi kiinnostaneet mukana olleita yrityksiä erityisesti, sillä työvoiman saatavuudessa ovat lähes kaikki mukana olleetkin yritykset kokeneet ongelmia.

Työhyvinvoinnin merkitys työvoiman saatavuuteen ja pysyvyyteen selittyy pääosin työpaikoilla jo nyt valtaryhmänä olevien milleniaalien ja sitä nuorempien työsukupolvien erityisillä toiveilla ja vaatimuksilla työnantajille sekä odotuksina työpaikan tuottamasta hyvästä työntekijäkokemuksesta. Nuoret työntekijäsukupolvet ovatkin edeltäjiään valistuneempia, vaikuttamalla itse työpaikan olosuhteisiin jo ennalta. Tähän malliin on vanhempienkin sukupolvien helppo tyytyväisyydellä yhtyä.

Hanke on sisältänyt erilaisia tapoja lisätä työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyvää osaamista yrityksissä. Käytännön tasolla tätä on tehty muun muassa maksuttomina koulutuksina, valmennuksina, webinaareina ja erilaisina sparrauksina. Toimintatavat ja aiheet rakentuivat suoraan yritysten omista ajankohtaisista tarpeista. Tyypillisiä toimintatapoja olivat mm. sparrauskeskustelut, lyhyet esihenkilövalmennukset tai yksittäisten asioiden päivittäminen ajan tasalle.

Etelä-Pohjanmaan työelämän kehittäjäverkosto

Hankkeessa perustettiin Etelä-Pohjanmaan työelämän kehittäjäverkosto, joka koostuu mm. työhyvinvoinnin, johtamisen ja työnohjauksen palveluntarjoajien toimijaorganisaatioista. Verkoston perustamista perusteltiin jo vuonna 2015 Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun alueella tekemän selvityksen suosituksissa. Ongelmana oli erityisesti se, että alueen yritykset eivät tunnistaneet näitä palveluntuottajia, eivätkä siten kyenneet hyödyntämään näiden osaamista.

Kun yritykset kehittävät tai rakentavat omaa työhyvinvoinnin ja johtamisen osaamistaan, on hyvin kustannustehokasta käyttää etenkin alkuvaiheen selvittelyissä, toiminnan murroskohdissa tai jatkuvissa koulutustarpeissa palveluntuottajien osaamista esimerkiksi toimintamallien rakentamiseen, toiminnan kehittämiseen tai vaikkapa esihenkilöiden valmentamiseen. Esimerkiksi melko suuri osa esihenkilöistä ei ole saanut minkäänlaista johtamiskoulutusta omaan johtamistyöhönsä, mikä näkyy myös käytännön toiminnassa. Johtaminen onkin samalla tavoin osaamista vaativaa ja kehitettävissä kuin kaikki muutkin työtehtävät. Valmennusta ja koulutusta on hyvin saatavilla ja nyt myös helpommin löydettävissä.

Verkoston helpomman löydettävyyden varmistamiseksi hankkeessa koostettiin verkostolle myös www-sivut, jotka löytyvät osoitteesta www.eptyke.fi. Sivuston kautta löytyy palveluntarjoajien lisäksi myös työhyvinvoinnin rakentamiseen liittyviä työkaluja, vaatimuksia, ohjeita ja verrokkitietoja.

Kiitokset

Kiitämme kaikkia, jotka olivat mukana webinaareissamme, valmennuksissamme ja sparrauksissamme! Pyrimme löytämään tavan, jolla voisimme tuoda tätä toimintamallia saataville myös jatkossa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Työelämävalmentaja Ari Koivuniemi, 0295 027 517, ari.koivuniemi@ely-keskus.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Vattenöversikt för mars-april 2024: översvämningar, sämre vattenkvalitet och högre grundvattenstånd (landskapen i Österbotten)13.5.2024 13:46:52 EEST | Tiedote

Under våren flödade åarna och sjöarna mer än vanligt I slutet av mars låg mera snö än genomsnittet för tidpunkten kvar i de österbottniska landskapen. Snöns vattenvärde i åarnas källflöden var cirka 100–130 mm. I början av mars var isen i Kyro älv och Lappo å en aning tjockare än genomsnittet. I de konstgjorda och reglerade sjöarna strävade man efter att ge mera utrymme än vanligt för smältvattnen. Framför allt i de konstgjorda sjöarna sänktes vattenytorna lägre än vanligt. Snön smälte i flera omgångar. Den första varma perioden inföll i mitten av mars då snön smälte framför allt i de sydligaste vattendragen längs kusten. Under påsken blev vädret uppenbart varmare och det regnade. Exempelvis i Kauhajoki föll 22 mm regn under påsken. Snön började smälta kraftigare 8.4, när dygnets medeltemperaturer steg till cirka fem grader. Under denna tidpunkt föll också nederbörd i form av regn. Regnmängderna var cirka 15–25 mm. Efter mitten av april blev vädret svalare och det underlättade översväm

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye