Helsingin yliopiston Pacius-palkinto patrioottisia lauluja tutkivalle Aleksi Haukalle
Vuoden 2022 Pacius-palkinnon 15.6. vastaanottanut Aleksi Haukka tekee väitöstutkimusta patrioottisista lauluista Ranskassa (1789–1799), Espanjassa (1808–1814) ja Suomessa (1846–1876). Hän analysoi niitä väitöskirjassaan toisaalta retoriikkana, toisaalta taiteena.
– Kiitos Helsingin yliopistolle tästä suuresta huomionosoituksesta, Haukka kommentoi palkintoa.
– Saamani palkinto oli erittäin riemastuttava yllätys ja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa suureksi hyödyksi väitöskirjatutkijalle, kun kitaranikin näyttää kaipaavan huoltoa.
Suomen osalta väitöskirja keskittyy Helsingin yliopistossa eli Suomen Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa opiskelleiden säveltäjien laulumusiikkiin: muun muassa Vårt landin ensimmäiseen säveltäjään August Engelbergiin (1817–1850), Axel Gabriel Ingeliukseen (1822–1868), Karl Collaniin (1828–1871) ja Filip von Schantziin (1835–1865).
– On mukana myös muutama Fredrik Paciuksen sävellys.
Haukka on Helsingin Yliopiston Musiikkiseuran pitkäaikainen sihteeri ja sitä ennen musiikkitieteen ainejärjestö Synkoopin aktiivi.
– Niiden piirissä olen järjestänyt sekä arvostellut konsertteja ja näyttelyitä ja joskus myös esiintynyt kitaristina.
Paciuksen perintö
Pacius-palkinto perustettiin vuonna 1991 Fredrik Paciuksen muistoksi. Pacius hoiti Helsingin yliopiston ensimmäisen musiikinopettajan tehtävää 35 vuotta, aloitettuaan sen heti Suomeen muuttamisensa jälkeen, 25 vuoden iässä vuonna 1835. Hän kokosi osakuntakuoroista, -kvarteteista ja muista ylioppilaslaulajista vuonna 1838 Akateemisen Lauluseuran, jota hän johti vakituisesti vuoteen 1846. Lisäksi Pacius harjoitutti Akateemista kapellia ja antoi yksityisopetusta halukkaille.
Paciuksen tehtäviin yliopiston musiikinopettajana kuului myös akateemisten juhlateosten säveltäminen, ja hänen noin 60 teosta käsittävä mieskuorolaulutuotantonsa liittyy olennaisesti juuri ylioppilaskuoroihin. Paciuksen tunnetuin kuoroteos, Vårt land eli Maamme-laulu, syntyi vuonna 1848 ylioppilaiden Flooran-päivän kevätjuhlaa varten.
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme