Älypotkupuku kertoo lapsen motorisesta kehityksestä
17.6.2022 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Suomalainen tutkimusryhmä on kehittänyt lapsille älypotkupuvun, jonka avulla voidaan luotettavasti mitata pikkulapsen liikkeitä ja liikunnallista kyvykkyyttä eri kehitysvaiheissa. Älypotkupuku MAIJU (Motor Assessment of Infants with a Jumpsuit) on käytännössä monisensorinen, puettava lääkinnällinen laite, jonka avulla pyritään tekemään ennusteita lapsen neurologisesta kehityksestä.
Tuoreessa tutkimuksessaan ryhmä mittasi MAIJU-älypotkupuvulla 5–19 kuukauden ikäisten lasten liikkumista spontaanin leikin aikana. Lasten asennot ja liikkeet tunnistettiin visuaalisesti videokuvan perusteella käyttämällä tutkimuksessa kehitettyä uutta karkeamotorista luokittelua. Sen jälkeen kehitettiin ja opetettiin koneoppimismenetelmiin pohjautuva algoritmi tunnistamaan nämä asennot ja liikkeet ihmissilmää vastaavalla tarkkuudella.
– MAIJU-älypotkupuvun onnistuminen vaati läpimurtoa tekoälyalgoritmin kehityksessä. Se saatiin yhdistämällä uudenlainen liikkeen luokittelu moderneihin syväoppimisen neuroverkkoratkaisuihin, kertoo teknisestä kehityksestä vastannut tutkijatohtori Manu Airaksinen.
Uusia välineitä neurologisen kehityksen tutkimiseen
Yhdessä MAIJU-älypotkupuvun ja nyt kehitetyn analytiikkamenetelmän avulla voidaan seurata ja arvioida lapsen motorista kypsymistä hyvinkin tarkasti. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lapsen kehityksen arvioinnissa, varhaisessa diagnostiikassa tai hoidon ja kuntoutuksen seurannassa.
– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että imeväisten liikunnallisen kehityksen arviointi sairaalan ulkopuolella on mahdollista. MAIJUn hyöty piilee siinä, että lapsen liikettä voidaan analysoida lapsen luontaisessa ympäristössä kuten kotona tai päiväkodissa, fysiologian professori Sampsa Vanhatalo selittää.
– Tällaisia tehokkaita ratkaisuja imeväisten motoristen taitojen arviointiin tarvitaan kipeästi varhaisen neurologisen kehityksen tutkimiseen tueksi, lastenneurologian professori Leena Haataja vahvistaa.
Mitä varhaisemmin mahdolliset neurologiset haasteet tai viiveet havaitaan, sitä paremmin kehitystä voidaan tukea.
Lapsi liikkuu oppiakseen
Nykyisen käsityksen mukaan pienen lapsen motorinen kehitys ei tapahdu erillään muusta neurokognitiivisesta kehityksestä. Pikemminkin pienen lapsen voimakas sisäsyntyinen tarve liikkua on kehittynyt tarpeesta: lapsen täytyy liikkua valtavat määrät oppiakseen maailmasta.
– Sen vuoksi on tärkeää kannustaa lasta liikkumaan mahdollisimman paljon ja luonnollisesti, Haataja sanoo.
Jos lapsella on motorisia tai neurologisia haasteita ja hän tarvitsee eritystä tukea, terapiat ja tukimuodotkin pyritään tuomaan osaksi lapsen omaa toimintaympäristöä. MAIJU-älypotkupuvun avulla voi olla mahdollista löytää lapselle paremmin sopiva tapa toteuttaa kuntoutusta ja arvioida sen vaikuttavuutta.
Älyvaatteiden uudet sovellukset
Älyvaatteiden kehittäminen lääketieteelliseen käyttöön on moninkertainen haaste verrattuna kuluttajatuotteisiin. Vanhatalo uskookin nyt lupaavasti edenneellä kehitystyöllä olevan myös kansainvälistä merkitystä ja potentiaalia.
– Kehittämämme menetelmä on mahdollista automatisoida ja skaalata sopimaan myös laajempaan käyttöön. Sitä voisi tulevaisuudessa soveltaa myös muiden ikä- ja potilasryhmien hoidon ja kuntoutuksen tukena, hän maalailee.
Alkuperäinen artikkeli: Airaksinen, M., Gallen, A., Kivi, A., Vijayakrishnan, P., Häyrinen, T., Ilén, E., Räsänen, O., Haataja, L., Vanhatalo, S. Intelligent wearable allows out-of-the-lab tracking of developing motor abilities in infants. Commun. Med. 2022. DOI: 10.1038/s43856-022-00131-6
Lisätietoja
Sampsa Vanhatalo, fysiologian professori, Helsingin yliopisto ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
Puh. 050 528 6119
sampsa.vanhatalo@helsinki.fi
Manu Airaksinen, tutkijatohtori, BABA tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
manu.airaksinen@hus.fi
Leena Haataja, lastenneurologian professori, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, Lastentautien tutkimuskeskus
leena.haataja@hus.fi
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.MAIJU-älypotkupuku kertoo lapsen motorisesta kehityksestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miia Soininen
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 02941 25495, 050 479 8541
miia.soininen@helsinki.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme