Tunteiden säätely voi muovata turvallisuuden kokemustamme
20.6.2022 11:06:44 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Tunteiden säätelyllä tarkoitetaan ajassa etenevää prosessia, jossa ihminen pyrkii tavoitteellisesti vaikuttamaan tunteisiinsa erilaisten säätelykeinojen avulla. Yksilö voi esimerkiksi muuttaa ajatteluaan aluksi pelottavalta tuntuvasta tilanteesta korostamaan tilanteen vähemmän uhkaavia puolia vähentääkseen kielteisen tunnekokemuksensa voimakkuutta ja kestoa.
Tutkimuksen lähestymistapa perustuu viimeaikaisiin kiintymyssuhdeteoreettisiin malleihin, joiden mukaan turvallisuuden ylläpitäminen sekä turvattomuuden kanssa selviytyminen ovat tunteiden säätelyn ydintavoitteita. Kiintymyssuhdeteoria on alun perin John Bowlbyn ja Mary Ainsworthin kehittämä viitekehys, joka pyrkii ymmärtämään ihmisten turvallisuuden kokemuksen kehitystä läheisissä vuorovaikutussuhteissa sekä psykologista ja sosiaalista merkitystä läpi elämänkaaren.
Tutkimuksen ensimmäisen kirjoittajan, psykologian väitöskirjatutkija Jaakko Tammilehdon mukaan tutkimustulokset korostavat turvallisuuden ja turvattomuuden kokemusten aika- ja tilannesidonnaista luonnetta.
— Tyypillisesti tutkimus on pyrkinyt ymmärtämään turvallisuuden kokemuksen ja tunteiden säätelyn yhteyksiä tutkimalla yksilöiden välisiä eroja kiintymystyyleissä, joilla tarkoitetaan suhteellisen pysyviä käsityksiä toisten luotettavuudesta ja saatavilla olosta sekä omasta arvokkuudesta ja kyvykkyydestä.
— Kuitenkin jokainen meistä kokee sekä turvallisuuden että turvattomuuden hetkiä elämässään. Tutkimuksemme mukaan sillä, miten säätelemme tunteitamme, saattaa olla merkitystä turvallisuuden ja turvattomuuden kokemustemme vaihtelulle päivittäisessä arjessa.
Tammilehdon mukaan tutkimustulokset tarjoavat alustavia vihjeitä tunteiden säätelykeinojen toiminnallisesta roolista turvallisuustavoitteiden palvelijana. Erityisesti tutkimuksessa korostui ruminaatio, jolla tarkoitetaan ajattelun toistuvaa kohdentamista ja kaventamista kielteisiin asioihin ja tilanteisiin.
— Tuloksemme viittaavat siihen, että arkielämän turvattomuuden kokemukset saattavat altistaa ihmisiä ruminointiin, mikä voi heijastaa heidän pyrkimyksiään etsiä ratkaisuja turvallisuuden kokemuksen puuttumiseen.
Tutkimus on osa psykologian tohtori Jallu Lindblomin johtamaa Päivittäiset tunteet -tutkimusprojektia ja Eino Jutikkalan rahaston, Suomen Kulttuurirahaston sekä Suomen Akatemian rahoittama. Tutkimus on julkaistu kaikille avoimena Cognition and Emotion -lehdessä. Tutkimusryhmä jatkaa tutkimusta teeman parissa. Hiljattain esirekisteröidyssä tutkimuksessa tullaan selvittämään kiintymystyylien ja päivittäisen tunteiden dynamiikan välisiä yhteyksiä.
Jaakko Tammilehto, Guy Bosmans, Peter Kuppens, Marjo Flykt, Kirsi Peltonen, Kathryn A. Kerns, Jallu Lindblom: Dynamics of attachment and emotion regulation in daily life: uni- and bidirectional associations. Cognition and Emotion
https://doi.org/10.1080/02699931.2022.2081534
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija, psykologi Jaakko Tammilehto,
jaakko.tammilehto@tuni.fi
Tampereen yliopisto
https://twitter.com/JaakkoTammileh1
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Voiko aivoverenvuodon ennustaa etukäteen? – Kehitteillä keino estää äkillisiä kuolemia11.5.2026 09:40:00 EEST | Tiedote
Kaikkia aneurysmia ei pitäisi leikata ja osa pitäisi hoitaa ajoissa. Mutta mistä tietää, kumpi ratkaisu on kussakin tilanteessa oikea? Tekoäly voi auttaa tekemään päätöksen ja välttämään turhat leikkaukset.
Henriikka Kontimon teos voitti INNATURE-hankkeen osallistavan taidekilpailun Härmälänrannassa11.5.2026 09:24:51 EEST | Tiedote
Tampereen Härmälänrannan osallistavan taidekilpailun voittajaksi on valittu kuvataiteilija Henriikka Kontimon teos ”Konsertti”. Teos toteutetaan Aaretti Niemisen puistoon perustettavan niityn yhteydessä, ja se on osa Tampereen yliopiston johtamaa ja Euroopan Unionin rahoittamaa INNATURE-hanketta. ”Konsertti” yhdistää paikkasidonnaisen taiteen, luonnon monimuotoisuuden ja yhteisöllisen tekemisen poikkeuksellisen hienovaraisella ja ajatuksia herättävällä tavalla.
Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä8.5.2026 15:01:45 EEST | Tiedote
Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Oppimisvaikeudet ja nuorten itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät yhä vahvemmin7.5.2026 12:48:39 EEST | Tiedote
Nuorten oppimisvaikeudet ja itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa aiempaa vahvemmin, vaikka niiden perinteiset riskitekijät perheissä ja kouluympäristössä ovat vähentyneet ajan kuluessa. Havainnot perustuvat Tampereen yliopistossa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa analysoitiin lähes yli 600 000 suomalaisen nuoren kyselyvastauksia yli neljän vuosikymmenen ajalta.
Girlbossit ovat mediayrittäjiä, joiden työtä määrittävät somen logiikka ja sukupuolittuneet valtarakenteet5.5.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
YTM Ida Roivainen tutki väitöskirjassaan, mitä sosiaalisessa mediassa esiintyvä ”girlbossius” on. Tutkimuksen mukaan uusliberaalissa näkyvyystaloudessa kiertävä girlbossius on usein valkoista, keskiluokkaista ja etuoikeutettua yrittäjyyttä, joka jättää feministisen voimaantumisen ja vastuun pärjäämisestä yksilön harteille. Toisaalta tutkimus osoittaa, että girlbossius on jatkumoa historiallisille ja sukupuolittuneille rakenteille, joissa naisten tekemä työ jää usein näkymättömäksi tai sitä ei arvosteta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
