Jätteiden arvomateriaalit uusiokäyttöön teollisuudessa, rakentamisessa, pelloilla ja vedenpuhdistuksessa
Oulun yliopistossa on meneillään ja käynnistymässä useita kansainvälisiä tutkimushankkeita, joissa kotimaista kiertotaloutta ja materiaalien talteenottoa kehitetään harppauksin. Teollisuuden ja yhdyskuntajätteen, biomassan ja jätevesilietteen poltosta syntyviä tuhkia ei vielä juurikaan hyödynnetä materiaalien talteenoton näkökulmasta, ja niiden mukana menetetään suuria määriä metalleja, ravinteita ja teollisuusmineraaleja.
”Voi ajatella, että kiertotalous on raaka-aineiden aarrekaivos. Tarvitaan vain oikeat menetelmät, joilla aarteet saadaan talteen ja hyötykäyttöön”, sanoo Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaani Mirja Illikainen. ”Tutkimuksessa pyritään esimerkiksi erottamaan EU:n kriittisten raaka-aineiden listoilla olevia metalleja polttolaitosten tuhkista tai kehittämään kierrätysmateriaaleista lannoitteita, joista on tässä maailmantilanteessa erityisen kova pula.”
Illikainen on toiveikas: ”Kiertotaloushankkeisiin pohjautuvia kokeiluja tehdään jo nyt teollisessa mittakaavassa ja uskon, että ratkaisut yleistyvät pian myös käytännön liiketoiminnassa. Tarve kiertotalouden ratkaisuille on todella suuri.”
Yritysten rooli kiertotalouden käytännön toteuttajina on merkittävä. Oulun yliopiston tutkimushankkeissa kumppaneina on kymmeniä suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Tutkimuksen avulla sivuvirroista luodaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista liiketoimintaa, uusia tulonlähteitä ja kustannussäästöjä.
Tuhkasta tuotteiksi – AshCycle-hanke etsii uusia käyttökohteita jätteenpolton tuhkille
Kesäkuussa käynnistynyt EU-rahoitteinen AshCycle-hanke tarttuu vihreän ja digitaalisen siirtymän materiaalihaasteisiin kehittämällä uutta hyötykäyttöä jätteen poltosta syntyville tuhkille. Talteen otettavat raaka-aineet jalostetaan teollisuuden käyttöön ja tuhkien mineraalijäännöksistä kehitetään uusia pienen hiilijalanjäljen rakennus- ja vedenkäsittelymateriaaleja. AshCycle-hanke osallistaa myös kansalaisia, ympäröivää yhteiskuntaa ja loppukäyttäjiä erilaisten tapahtumien ja oppimismateriaalien avulla.
Euroopan unionin rahallinen panostus AshCycle-projektiin on merkittävä, sillä kokonaisbudjetti on noin 10 miljoonaa euroa, josta suomalaisten toimijoiden osuus on noin 2,3 miljoonaa. Mukana on 28 tutkimuslaitosta ja yritystä.
”On hienoa päästä aloittamaan tutkimusprojektia näin kattavan osaamispohjan kanssa. Uskon, että tulemme löytämään merkittäviä uusia avauksia tuhkien hyödyntämiseen”, toteaa projektin koordinaattorina toimiva apulaisprofessori Tero Luukkonen Oulun yliopistosta.
Puutarhajätteet hyötykäyttöön perunan kasvatuksessa ja vedenpuhdistuksessa BioDigi-hankkeessa
Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa yksi keino on uusien hiilinielujen ja -varastojen luominen älykkäällä tavalla biojätevirroista. BioDigi-hankkeessa prosessoidaan puutarhajätteitä, kasvihuoneiden viherjätettä, rakennusjätepuuta ja biokaasuntuotannon lietteitä pyrolyysillä ja hydrotermisellä karbonoinnilla erilaisiksi hiilituotteiksi. Tutkimuksen perusteella soveltuvimmat hiilituotteet hyötykäytetään perunan kasvatuksessa maanparannusaineena, jossa hiilen on arvioitu pysyvän hiilivarastona jopa satoja vuosia.
Hiilijakeet, jotka eivät sovellu maanparannusaineiksi, jatkojalostetaan vedenpuhdistukseen aktiivihiiliksi poistamaan vedestä maatalouden kasvinsuojelu- tai torjunta-aineita. Optimaalisen valmistuksen ja raaka-aineiden valinnan kautta tavoitellaan kustannussäästöjä ja nostetaan hiilituotteen arvoa ja kestävyyttä.
Oulun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Vaasan yliopiston tutkimushanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö (MMM).
Tervetuloa seuraamaan ke 28.9. klo 17–18 Suo, kuokka ja hiili -studiokeskustelua Oulun yliopiston Studio Lipaston verkkolähetykseen YouTubessa. Tutkijat, päättäjät ja käytännön toteuttajat pohtivat, miten hiilestä saadaan kiinni pellolla, suolla ja metsässä. Mukana MMM:n Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman ja BioDigi-hankkeen asiantuntijat. YouTube: https://www.youtube.com/playlist?list=PLFhJqSbEBkRSJhOBqie9xLHgo70oECkVk.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Oulun yliopisto
Teknillisen tiedekunnan dekaani Mirja Illikainen, puh. 040 5885 904, mirja.illikainen@oulu.fi
AshCycle-hanke, apulaisprofessori Tero Luukkonen, puh. 029 448 2346, tero.luukkonen@oulu.fi
BioDigi-hanke, yliopistotutkija Satu Ojala, puh. 050 3506 098, satu.ojala@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, puh. 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Linkit
- Lue lisää BioDigi-hankkeesta
- Lue lisää sivuvirroista ja liiketoiminnasta tuoreesta väitöstutkimuksesta
- Lue, miten kaivosjätteitä muutetaan hiilidioksidia sitoviksi materiaaleiksi rakennusteollisuuteen PILCCU-tutkimushankkeessa
- Oulun yliopiston InStreams Hub - epäorgaanisen kiertotalouden tutkimuskeskittymä
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Kutsu medialle: Miten luonto tuottaa terveysvaikutuksia ruokaan? Yleisötilaisuus Hyvinkäällä3.5.2024 09:20:00 EEST | Kutsu
Oulun yliopiston johtaman Argumenta-hankkeen Terve ympäristö – terve ihminen sekä FOOD-tutkimusohjelman yhteinen yleisötilaisuus Hyvinkäällä Knehtilän tilalla 7. toukokuuta esittelee uusinta tutkimustietoa ruoan terveellisyydestä.
Kohti yliopistoa -koulutus tukee maahanmuuttajien polkua yliopistoon2.5.2024 10:02:05 EEST | Tiedote
Oulussa alkaa valmentava koulutus maahanmuuttajille, joiden tavoitteena on suomenkielisiin yliopisto-opintoihin hakeutuminen. Oulun ja Lapin yliopistojen toteuttama Kohti yliopistoa -koulutus on ainutlaatuinen Pohjois-Suomessa. Haku ensimmäiseen koulutukseen on juuri alkanut.
Raskausdiabeteksen diagnostisia kriteerejä ei ole Suomessa syytä muuttaa2.5.2024 06:50:00 EEST | Tiedote
Raskausdiabetes on yksi yleisimmistä raskaudenaikaisista ongelmista, johon Suomessa sairastuu keskimäärin viidesosa synnyttäjistä, yhteensä noin 9 000 naista vuosittain. Raskausdiabeteksen merkittävin seuraus on sikiön liian suuri koko eli makrosomia, joka lisää syntymään liittyviä komplikaatioita.
Kimalaiset rakentavat legopalikoilla tiedettä ja tunnistavat tiimityön arvon1.5.2024 03:01:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tuore tutkimus kertoo kimalaisten uskomattomasta kyvystä ymmärtää tiimityön tärkeys uusissa haasteissa. Tutkimus, joka julkaistiin arvostetussa Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä, paljastaa että kimalaiset eivät ole pelkkiä ahkeria pölyttäjiä, vaan myös nokkelia tiimityöläisiä. Ne oppivat työskentelemään yhdessä ratkaistakseen vaativia tehtäviä ja näyttävät ymmärtävän parinsa roolin. Myös kimalaistutkimus-videot käytettävissä.
Sokerituotteiden verotuksella ei ole vaikutusta hammashoidon tarpeeseen26.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat selvittivät sokerituotteita koskevan verotuksen vaikutuksia julkisen hammashoidon tarpeisiin ja kustannuksiin. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme