SOTKA-levähdysalue -hanke jatkuu

SOTKA Levähdysalue-hanke sai odotetusti jatkorahoitusta, sillä kaksivuotisen pilotointihankkeen tulokset olivat kaiken kaikkiaan erittäin myönteisiä. ”Kesäkuun lopussa päättyvän pilotointihankkeen aikana maahamme perustettiin parikymmentä vesilintujen levähdysaluekohdetta. Kohteiden koot vaihtelivat runsaan kahden hehtaarin ja yli 250 hehtaarin välillä”, kertoo Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Hankkeeseen hakeutuneet kohteet olivat monimuotoisia maa- ja metsätalouskosteikoita, järviä ja lampia sekä merenlahtia. Levähdysaluekohteiden yhteinen nimittäjä oli omistajien tai osakkaiden huoli taantuvista kannoista sekä positiivinen suhtautuminen erilaisiin kannanhoitotapoihin.  Levähdysaluekohteet perustetaan hankkeessa aina metsästysoikeuden haltijoiden sekä maa- ja vesialueiden omistajien aloitteellisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuen. ”Tähänastinen kiinnostus on ollut kiitettävää ja jatkossa hankkeen koulutuksilla ja tapahtumilla pyritään tavoittamaan lisää vesialueiden omistajia eli osakaskuntia. Myös alan viranomaisyhteistyötä lisätään”, Veli-Matti Pekkarinen kertoo.

Levähdysalueilla vesilinnut voivat tankata ennen syysmuuttoa
Vesilintujen levähdysalueet ovat Suomessa uusi riistanhoitomuoto. Menetelmän tarkoituksena on perustaa vesilinnuille syysaikaisia häiriöttömiä elinympäristökohteita, joilla muuttoon valmistautuvat linnut voivat ruokailla rauhassa ja viimeistellä höyhenpuvun vaihtumisen. Mitä pidempään Suomessa tai maamme rajojen ulkopuolella pesineet vesilinnut viipyilevät syksyllä täällä, sitä parempikuntoisina ne palaavat seuraavana keväänä poikastuotantoalueille.

Jatkohankkeen myötä laajentuva levähdysalueiden verkosto toimii jatkossa vesilintureservinä. Metsästyksen ulkopuolella olevat lintuelinympäristöt voivat kerätä lähialueella pesineitä lintuja sekä niiden syysaikaiseen muuttoon valmistautuvia poikueita. Samoille levähdysaluekohteille voi myös pysähtyä ylimuuttavia vesilintuparvia. Viipyilevä muuton aloittaminen lisää vesilinnustuskauden pituutta, joten menetelmä ei välttämättä vaikuta kokonaissaaliin määrään. Hyvät poikastuotantoalueet soveltuvat myös levähdysaluekohteiksi. Keskeinen tekijä pesintäalueen sekä levähdysalueen runsaille lintumäärille on riittävä luonnonravinnon saatavuus. Myös aktiivinen pienpetojen pyynti parantaa lintujen olosuhteita tällaisilla alueilla.

Kenttätyötä levähdysalueiden parissa jatkavat lintuvesiasiantuntijat Metsästäjäliitosta sekä BirdLife Suomesta. Järjestöt ovat tehneet aiemmin lähinnä tiedotuksellista yhteistyötä mm. vesilinnustuksen aloitukseen liittyen. Nykyinen toimintamalli on osoittautunut tehokkaaksi ja tuottavaksi molemmille organisaatioille samalla kun molempien vahvuuksia vesilintukantojen hoidossa voidaan hyödyntää harrastajien hyväksi.

Lisätietoja:
Lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen, Suomen Metsästäjäliitto ry, puh. 050 472 8724, veli-matti.pekkarinen@metsastajaliitto.fi

Lintuvesiasiantuntija Heikki Helle, BirdLife Suomi ry, puh. 010 406 6209, heikki.helle@birdlife.fi