Hellejakson seurauksena sinilevähavainnot lisääntyneet Kaakkois-Suomessa

Sinilevätilanne järvissä ja rannikolla

Sinilevähavaintoja ei Kaakkois-Suomen järvien vakiohavaintopaikoilta ole kuin Lappeenrannan Haapajärveltä, jossa levää on edelleen runsaasti. Sen sijaan vesi.fi -palveluun tulleiden yleisöhavaintojen mukaan sinilevää on havaittu jo useassa kohteessa, erityisesti Etelä-Karjalan järvillä. Helteiden vielä jatkuessa on mahdollista, että havaintoja sinilevän runsastumisesta jo näin keskikesällä tulee lisää ja tämänhetkistä useammalta järvialueelta - myös hyväkuntoisilta ja vedenlaadultaan moitteettomilta järviltä. Yleisöhavainnot ovat oleellisia, sillä viikottaisia vakiohavaintopaikkoja Kaakkois-Suomen sisävesillä on suhteellisen vähän.

Itäisen Suomenlahden rannikolla levätilanne on vielä rauhallinen eikä alkuviikon tietojen perusteella ole sinilevää havaittu merkittäviä määriä Pyhtää-Kotka-Hamina-Virolahti -saaristoalueella. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämän TARKKA-palvelun satelliittikuvien perusteella levämäärät avomerellä ovat kuitenkin lisääntyneet ja kuvista tehtyjen pintalevätulkintojen perusteella on mahdollista, että sinilevää on paikoin kertynyt pinnalle esimerkiksi Haapasaaren eteläpuoleisella avomerialueella. Läntisellä Suomenlahdella ja Viron rannikon tuntumassa myös itäisellä Suomenlahdella pintaesiintymät ovat mahdollisia.

Kaakkois-Suomen järvissä veden lämpötilat ovat kivunneet yli kahdenkymmenen asteen. Lämpötilat vaihtelevat  20–25 asteen välillä. Suomenlahden rannikkoalueella pintaveden lämpötilat olivat myös lähes 20 asteen tuntumassa.

Sinilevätilanne voi kuitenkin nopeastikin muuttua ja vaihdella esimerkiksi eri puolilla järveä. Vesimassassa sekoittuneena oleva levä voi ajautua ja kasaantua rantaan tuulenpuuskissa aallokon mukana. Paikallisesti sinilevätilanne voi siis vaihdella saman päivänkin aikana.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä. 

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä, yleensä viherlevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa. 

Satelliitti havainnot TARKKA-kartoilla

Rannikon, avomerialueen ja joidenkin järvien sinilevätilannetta voi katsoa Suomen ympäristökeskuksen TARKKA kaukokartoituspalvelusta. Jos haluat tarkastella vaikkapa Suomenlahden levätilannetta satelliittien avulla, palvelu löytyy Suomen ympäristökeskuksen Avoin tietosivustolta.