Toukokuussa vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin huomattavasti aiempaa enemmän
Toukokuussa 2022 luottolaitoksista nostettiin vakuudettomia kulutusluottoja 368 milj. euron edestä, mikä on 15 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin kuukauden aikana. Uusista vakuudettomista kulutusluotoista suurin osa (237 milj. euroa) oli muita kulutusluottoja kuin ajoneuvolainoja[1]. Kasvu toukokuussa edellisvuoden toukokuuhun verrattuna johtui pääosin niistä.
Uusien vakuudettomien kulutusluottojen[2] keskikorko laski huhtikuusta ja oli 8,2 % toukokuussa. Uusista kulutusluotoista hieman yli puolet oli sidottu euriboreihin. Euriborkoroista käytetyin oli 3 kk:n euribor. Vakuudettomissa kulutusluotoissa käytetään myös kiinteitä korkoja ja muita viitekorkoja enemmän viitekorkoina kuin muissa kotitalouslainoissa.
Myös korttiluottojen käyttö on lisääntynyt viime kuukausina. Toukokuun 2022 lopussa kotitalouksien korttiluottokanta oli 3,4 mrd. euroa ja sen vuosikasvu lähes 10 %. Toukokuussa korttiluotoista 81 % oli pidennettyjä korttiluottoja ja loput korotonta maksuaikaluottoa. Pidennettyjen korttiluottojen keskikorko nousi huhtikuusta ja oli toukokuussa 9,6 %. Näistä hieman yli 87 % oli euriborsidonnaisia.
Suomessa toimivien luottolaitosten myöntämät kulutusluotot kattavat 69 % kotitalouksien kaikista kulutusluotoista (24,3 mrd. euroa[3]).
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat toukokuussa 2022 uusia asuntolainoja 1,9 mrd. euron edestä, mikä on 180 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 143 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi huhtikuusta ja oli 1,13 % toukokuussa. Asuntolainakanta oli toukokuun 2022 lopussa 107,7 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 3,2 %. Sijoitusasuntolainoja oli asuntolainakannasta 8,8 mrd. euroa. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli toukokuun lopussa kulutusluottoja 16,9 mrd. euroa ja muita lainoja 18,1 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja toukokuussa 2,2 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 460 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi huhtikuusta ja oli 1,93 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli toukokuun lopussa 100,8 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 40,6 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli toukokuun 2022 lopussa 112,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,03 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 103,1 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 2,1 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat toukokuussa 42 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli toukokuussa 0,30 %.
Lisätietoja antavat
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 1.8.2022 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Suomen Pankin rahalaitostilastoissa vakuudettomiin kulutusluottoihin lasketaan myös kulutusluotot, joissa lainan vakuutena on mm. ajoneuvo. Vakuuksiksi hyväksytään ainoastaan ne vakuudet, jotka hyväksytään luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa. Tällaisiin vakuuksiin kuuluu mm. kiinteistö.
[2] Pl. ajoneuvolainat ja tili- ja korttiluotot.
[3] Maaliskuun 2022 lopun luku.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Reference rate and penalty interest rates for 1 January – 30 June 202622.12.2025 13:30:00 EET | Press release
The reference rate under section 12 of the Interest Act (633/1982) for the period 1 January – 30 June 2026 is 2.5 %. The penalty interest rate for the same period is 9.5 % pa (under section 4 of the Act, the reference rate plus seven percentage points). The penalty interest rate applicable to commercial contracts is 10.5 % pa (under section 4 a of the Act, the reference rate plus eight percentage points).
Det är inte läge att skjuta upp lösningarna för Finlands offentliga finanser19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands offentliga finanser befinner sig alltjämt långt från balans. För att vända skuldsättningsutvecklingen krävs en betydande konsolidering av de offentliga finanserna och investeringar i tillväxt. Höjningen av de nödvändiga försvarsutgifterna försvårar den offentligfinansiella konsolideringen. Inflationen i euroområdet ligger på målet och ekonomin har vuxit något snabbare än förutsett.
Suomen julkisen talouden ratkaisuja ei kannata lykätä19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen talous on edelleen kaukana tasapainosta. Velkaantumiskehityksen kääntäminen vaatii merkittävää julkisen talouden sopeuttamista ja investointeja kasvuun. Välttämättömien puolustusmenojen kasvattaminen vaikeuttaa tasapainottamista. Euroalueella inflaatio on tavoitteessa ja talous on kasvanut hieman ennustettua paremmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme