Naisjohtajakatsaus: Naisia ennätysmäärä pörssiyhtiöiden hallituksissa

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan markkina-arvoltaan suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus hallituksen jäsenistä nousi kolmella prosenttiyksiköllä 35 prosenttiin. Keskisuurissa ja pienissä pörssiyhtiöissä naisten osuus kasvoi prosenttiyksiköllä 32 ja 26 prosenttiin. Uusissa nimityksissä hallituksen jäseniksi naisten osuus kasvoi 35 prosenttiin.

”Keskuskauppakamari on seurannut naisten osuuden kehitystä pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä jo yli kymmenen vuoden ajan. Naisten osuus hallituksissa on muutaman edellisvuoden suvantovaihetta lukuun ottamatta kasvanut tasaisesti. Tänä vuonna vain kolmella pienellä pörssiyhtiöllä on pelkästään miehistä koostuva hallitus”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.

Valtaosa pörssiyhtiöiden hallituksista on perustanut keskuudestaan yhden tai useamman erillisen valiokunnan, joita ovat tarkastusvaliokunta, nimitysvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Valiokuntien jäsenistä naisten osuus on 32 prosenttia. Naisten osuus valiokunnissa vaihtelee kuitenkin merkittävästi. Tarkastusvaliokunnissa naisten osuus on 40 prosenttia ja palkitsemisvaliokunnissa 28 prosenttia.

Hallituksen nimitysehdotuksen valmistelutapa vaikuttaa hallituksen sukupuolijakaumaan

Hallituskokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistelevissa toimielimissä naisten osuus on sen sijaan edelleen pieni. Naisia on hallitusten nimitysvaliokuntien jäsenistä 19 prosenttia ja osakkeenomistajien nimitystoimikuntien jäsenistä vain 12 prosenttia.

”Hallituksen nimitystä valmistelevalla toimielimellä ja sen sukupuolijakaumalla on väliä. Naisten keskimääräinen osuus hallituksissa on suurin yhtiöissä, joissa nimitysehdotuksen valmistelee osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Niissä yhtiöissä, joissa nimitystoimikunnassa on vähintään yksi nainen, naisten osuus hallituksissa on peräti 40 prosenttia. Yhtiöissä, joissa nimitystoimikunta koostuu vain miehistä, naisten osuus hallituksissa jäi 31 prosenttiin. Myös hallituksen nimitysvaliokuntien sukupuolijakauman vaikutus on samansuuntainen, joskin vähäisempi”, sanoo Kajala

Kajalan mukaan valiokuntapaikkojen jakaumaan vaikuttaa kunkin hallituksen jäsenen tausta ja kokemus.

”Naisten yliedustus tarkastusvaliokunnissa ja aliedustus nimitysvaliokunnissa heijastaa sitä tosiseikkaa, että naispuolisten hallituksen jäsenten tausta on miehiä useammin tukitoimintojen johdosta eikä toimitusjohtajan tai liiketoimintajohdon tehtävistä. Osakkeenomistajien nimitystoimikuntien kokoonpanossa puolestaan heijastuu se tosiseikka, että pörssiyhtiöiden suurimmat henkilöomistajat ovat tyypillisesti miehiä. Institutionaaliset sijoittajat puolestaan nimeävät erityisesti suurimpien pörssiyhtiöiden nimitystoimikuntiin edustajakseen toimitusjohtajansa, joka on myös usein mies”, sanoo Kajala.

EU-direktiivi tuomassa sukupuolikiintiöt myös Suomeen

Pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöitä koskevan direktiivin odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2022. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan jo nyt yli puolet direktiivin soveltamisalaan kuuluvista pörssiyhtiöistä täyttää direktiivin vaatimuksen sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta hallituksessa ja mahdollisessa hallintoneuvostossa. Tasapuoliseksi edustukseksi katsotaan se, että vähemmän edustetun sukupuolen osuus on noin 40 prosenttia hallituksen ja mahdollisen hallintoneuvoston koosta riippuen. Tämä osuus tulisi saavuttaa 30.6.2026 mennessä.

Vaikka moni suomalaisyhtiö jo täyttääkin direktiivin tavoitteen, Kajalan mukaan kiintiösääntely vie huomion pois naisjohtajuuden edistämisestä kokonaisuutena.

”Sukupuolikiintiöiden riskinä on, että moni johtotehtävissä toimiva nainen siirtyy hallitusammattilaiseksi, joka voi johtaa naisten osuuden vähenemiseen yritysten johtoryhmissä. Hallituspaikat saattavat myös kasaantua samoille naisille”, sanoo Kajala.

Kiintiödirektiiviin sisältyy mahdollisuus lykätä tiettyjen hallituksen jäsenten valintamenettelyä koskevien säännösten soveltamista, jos naisten ja miesten tasapuolinen edustus on saavutettu muilla toimenpiteillä. Kajalan mukaan Suomen tulisi ehdottomasti hyödyntää tätä joustovaraa.

”Direktiivin säännökset hallituksen jäsenten valintamenettelystä ovat ongelmallisia pohjoismaisten pörssiyhtiöiden hallinnointimallin näkökulmasta. Direktiivin edellytykset joustovaran käytölle täyttyvät kuitenkin vain niukasti, joten naisten osuuden hallitusten ja varsinkin hallintoneuvostojen jäsenistä tulisi vielä kasvaa nykyisestä”, sanoo Kajala.

Keskuskauppakamari on edistänyt naisjohtajuutta pitkään ja menestyksekkäästi itsesääntelyn keinoin. Keskuskauppakamari on vuodesta 2012 lähtien järjestänyt Naisjohtajien mentorointiohjelmaa. Mentorointiohjelmaan on osallistunut jo lähes 300 naisjohtajaa. Seuraava naisjohtajien mentorointiohjelma alkaa syksyllä 2022.