Inflaatio kiihtyy edelleen Suomessa – ja globaalisti
”Viime vuoden joulukuusta elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat ovat nousseet 10%, kevyen polttoöljyn 76%, dieselin ja bensiinin 42% ja sähkön 22% – siis vain puolen vuoden aikana”, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.
Elintarvikkeissa suurimpia nousuja tällä puolen vuoden jaksolla on nähty esimerkiksi tuoreen kalan kohdalla (46 %), ja myös jauhojen ja suurimoiden, kahvin sekä kananmunien hinnat ovat nousseet yli 30 %, Nieminen kertoo.
”Eikä loppua näille nousuille näy. Esimerkiksi Elintarviketeollisuusliitto ry. kertoo toukokuun talouskatsauksessaan elintarviketeollisuuden kulkevan eturintamassa kustannusten nousujen osalta. Erityisesti tuotantopanosten kustannukset ovat nousseet rajusti ja ne lopulta heijastuvat myös kuluttajahintoihin. Muut toimialat seurannevat perässä. Energian hintojen nousu kun koskee kaikkea yritystoimintaa – niin vaikkapa vesi- ja jätehuoltoa kuin majoitus- ja ravintolatoimintaa”, Nieminen pohtii.
Baltian inflaatioluvut EU-maiden korkeimmat
Hintojen nousu on kuitenkin nyt globaali ongelma, eikä mikään maa näytä pääsevän helpolla. Euroopan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotilaston (06/2022) mukaan inflaatiovauhti on Suomea selkeästi kovempi muun muassa Baltian maissa, Slovakiassa ja Kreikassa, mutta inflaatio on selvästi nousussa myös muissa maissa.
Kaikilta EU-mailta ei ennakkotietoa kesäkuulta ole julkistettu, joten oheisessa kuviossa on ennakkotieto vain osajoukolle.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä stat.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkistaa valtioiden ja maiden inflaatiotietoja verkkosivuillaan, mutta nämä tiedot ovat aina vähintään kuukauden vanhoja.
”Vertailua toki voi näilläkin tiedoilla tehdä. Esimerkiksi Japanissa inflaatio, 2,5 % toukokuussa 2022, on tällä hetkellä meihin nähden hyvin maltillista, mutta siitä huolimatta se on heille yllättävän suuri, ainakin uutisten perusteella. Eniten nousua on sielläkin nähty elintarvikkeiden ja polttonesteiden hinnoissa, mutta myös esimerkiksi vesimaksut ovat nousseet jo yli 14 %. Yhdysvallat on ylittänyt jo 8 % rajan: toukokuussa inflaatio oli 8,6 %. Suurimmat nousut on nähty energian hinnoissa, 34,6 %, mikä on eniten sitten syyskuun 2005, ja elintarvikkeiden hinnoissa, 10 % eli eniten sitten vuoden 1981. Kuulostaa aika samanlaiselta kuin tilanne Suomessa”, Nieminen sanoo.
Hotellimajoituksen hintojen nousu koettelee matkailijan kukkaroa
Miten inflaatio sitten näkyy sitten lomalaisen kukkarossa, jos matkustaa Suomessa tai mielii ulkomaille? Tyypillisesti lomalla kuluja muodostuu esimerkiksi ruuasta ja juomista, majoituksesta sekä ravintolakäynneistä. Oheinen graafi kuvaa näiden hyödykkeiden hintojen nousua viime vuoden toukokuusta tämän vuoden toukokuulle eri maissa.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä stat.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
”On hyvä muistaa, että vuosimuutoksessa verrataan aina nykyhetkeä vastaavaan kuukauteenvuotta aiemmin. Viime vuosi oli ns. ’koronavuosi’, jolloin turistien poissaolo vaikutti hotellimajoitusten hintoihin. Kotimaanmatkailu ei pystynyt paikkamaan turistien puutetta ja yritykset kitkuttelivat kannattavuuden rajoilla. Nyt tilanne näyttääkin kysynnän lisääntymisen myötä hieman toisenlaiselta, mikä näkyy hotellimajoitusten hintojen nousuina”, Nieminen toteaa.
Tilastokeskus ei ennusta inflaation tulevaa kehitystä, mutta OECD:n ennusteen mukaan Suomen inflaatio tulisi olemaan 3,8 % ensi vuoden eli 2023 lopussa.
”Myös Suomen kauppakumppanien kuten Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Viron toteutumia ja ennusteita on hyvä tarkastella, koska tuojamaiden korkea inflaatio heijastunee ainakin jollain viiveellä muun muassa elintarvikkeiden ja juomien, vaatteiden ja jalkineiden sekä kulutustavaroiden kuluttajahintoihin Suomessa”, Nieminen sanoo.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä stat.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
”Suomen ennusteen toteutuminen riippunee kuitenkin hyvin paljon loppuvuoden 2022 inflaatiotasosta. Pysyykö inflaatio ennustetulla 7 % tasolla Suomessa vai onko se tätäkin korkeampi? Tammikuussa 2023 nähdään, minkä suuruinen inflaatioperintö siirtyi joulukuulta 2022 vuodelle 2023, ja tiedetään myös muutokset verotuksessa – eli onko tiedossa kevennyksiä vai kiristyksiä”, Nieminen lisää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristiina Nieminen, yliaktuaari, p. 029 551 2957, kristiina.nieminen@tilastokeskus.fi
Kristiina NieminenYliaktuaari
Puh:029 551 2957kristiina.nieminen@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Kutsu: Ajan jäljet – elämänrytmit koronakriisissä ja 2020-luvulla -tutkimuskirjan julkaisuwebinaari 22.5.6.5.2025 08:41:59 EEST | Kutsu
Tilastokeskuksen tutkimusjulkaisu Ajan jäljet – elämänrytmit koronakriisissä ja 2020-luvulla julkaistaan 22.5.2025. Tervetuloa webinaariin kuulemaan ajankäytön muutoksista ja trendeistä!
Vanhojen osakeasuntojen hinnat yhä laskussa5.5.2025 08:03:30 EEST | Tiedote
Asuntojen hintojen lasku jatkui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat ennakkotietojen mukaan koko maassa 1,3 % vuodentakaisesta. Maaliskuussa laskua oli 1,6 % viimevuotisesta.
Elinajanodotteet uuteen ennätykseen vuonna 2024 – kuolleiden määrä laski selvästi29.4.2025 08:02:18 EEST | Tiedote
Vastasyntyneen elinajanodotteet nousivat viime vuonna ennätyksellisen korkealle. Ennakollinen elinajanodote oli pojilla 79,6 vuotta ja tytöillä 84,8 vuotta. Pojilla elinajanodote kasvoi 0,7 vuodella ja tytöillä 0,6 vuodella verrattuna vuoteen 2023.
Maahanmuutto väheni tammi-maaliskuussa25.4.2025 08:04:22 EEST | Tiedote
Maahanmuutto Suomeen väheni alkuvuonna. Ulkomailta muutti Suomeen tammi–maaliskuun aikana 10 379 henkeä, mikä on 5 349 vähemmän kuin vuosi sitten. Suomesta ulkomaille muutti 3 213 henkeä, 18 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Tiedot perustuvat maaliskuun väestön ennakkotilastoon.
Lopettaneiden yritysten määrä ennätystasolla 2024 – muutos verotuksessa voi selittää kasvua23.4.2025 08:02:47 EEST | Tiedote
Lopettaneita yrityksiä oli vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 16 188, mikä on lähes kaksinkertaisesti vuotta aiempaan verrattuna. Kasvua selittää etenkin luonnollisten henkilöiden yritysten luokka, jossa lopettaneiden yhden hengen yritysten määrä kasvoi vielä selvemmin 4 654:stä 11 310:een.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme