Suomalaisille lukiolaisille historiallinen menestys kansainvälisissä kemiakilpailuissa
Suomalaiset lukiolaiset osallistuivat 6.–18.7.2022 käytyihin kansainvälisiin kemiakilpailuihin, joihin sisältyivät 5. yhteispohjoismaiset kemiakilpailut (5. Nordic Chemistry Olympiad, NChO) sekä 54. kansainväliset kemiaolympialaiset (54. International Chemistry Olympiad, IChO). Molemmat kilpailut sisältävät normaalisti sekä kokeellisen osan että teoriaosan, mutta tänä vuonna IChO:ssa kisattiin jälleen etäkilpailujen muodossa vain teoriaosaamisen parissa. Suomalaiset menestyivät molemmissa kilpailuissa historiallisen hyvin.
Suomen kilpailijat sijoituksineen olivat:
|
Kilpailija |
Kotikunta |
Lukio |
NChO-sijoitus |
IChO-sijoitus |
|
Aku Hertell |
Klaukkala |
Ressun lukio |
Jaettu 1., Kulta |
Pronssi |
|
Sihan Yu |
Oulu |
Oulun lyseon lukio |
7., Pronssi |
Pronssi |
|
Hanna Joronen |
Tampere |
Tampereen klassillinen lukio |
10., Pronssi |
|
|
Ilyas Kaader |
Tampere |
Svenska samskolan i Tammerfors |
Yhteispohjoismaisissa kemiakilpailuissa jaetaan normaalisti 2 kultaa, 4 hopeaa ja 6 pronssia, eli IChO:n mallin mukaisesti 10, 20 ja 30 %:lle osallistujista. Tänä vuonna norjalaisten kilpailumatka peruuntui harmillisesti pari päivää ennen kilpailua SAS:n lakon vuoksi, joten 16 osallistujalle jaettiin normaalien kulta-ja hopeamitalimäärien lisäksi poikkeuksellisesti vain 4 pronssimitalia. Aiempina vuosina Tanska on voittanut yhteispohjoismaisten kemiakilpailujen kaikki kultamitalit, mutta tänä vuonna kultaa veivät jaetulle ensimmäiselle sijalle sijoittuneet suomalainen Aku Hertell ja ruotsalainen Yangyi Qi.
Kansainvälisissä kemiaolympialaisissa kokeellinen osa on perinteisesti ollut suomalaisten vahvuus. Vuosina 2020–2022 kemiaolympialaiset on kuitenkin jouduttu järjestämään koronapandemian vuoksi etäkilpailuna, joka on sisältänyt pelkän teoriakokeen. Kun suomalaisten valtti on näistä kilpailuista puuttunut, Suomen mitalitili on jäänyt tyhjäksi vuosina 2020 ja 2021. Pelkän teoriakokeen käsittäneestä kilpailusta tänä vuonna napatut kaksi pronssia ovat siis historiallinen saavutus.
Yhteispohjoismaiset kemiakilpailut järjestettiin 7.–9.7. Islannissa, jossa tehtiin myös Kiinan järjestämien etäkemiaolympialaisten teoriakoe 13.7. Suomen delegaatiossa oli kilpailijoiden lisäksi mukana valmentajat Kjell Knapas (kemian valmennuskoordinaattori), Juulia Talvitie, Iida Alanko ja Jukka Puumi Helsingin yliopistosta, josta valmennusleireillä on mukana ollut myös Miia Mäntymäki.
Matemaattisten aineiden kilpailutoimintaa pyörittää Suomessa MAOL ry., joka rahoittaa toiminnan Opetushallituksen myöntämällä avustuksella. Suomen edustajat kansainvälisiin kemiakilpailuihin valitaan kansallisen kilpailun ja jatkovalmennuksen perusteella. Jatkovalmennus käsittää kolme nelipäiväistä valmennusleiriä Helsingin yliopiston kemian osastolla sekä runsaasti kotitehtäviä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja: Kjell Knapas, Helsingin yliopisto, puh. 0504358824, kjell.knapas@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Vasara18.12.2025 13:59:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar.
Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä18.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme