Me kaikki muutamme mieltämme ­– mutta miksi muistisairaan mieli muuttuu?

Koska muistisairaus etenee yksilöllisesti ja muuttaa ihmistä monella elämän eri osa-alueella, hoivakotien henkilöstön on hyvä kehittää muistisairaiden sekä heidän läheistensä kohtaamisen taitoja. Attendo ja Muistiliitto aloittivat keväällä 2022 yhteistyön, jonka tavoitteena on muun muassa edistää muistiosaamista ja kehittää läheisviestintää Attendo-kodeissa.

Attendon mielestä jokaisella on oikeus elää omannäköistä, täyttä elämää. Muistiliiton kanssa tehty yhteistyö kohtaamisen taidoista on hyvä tapa auttaa sanoittamaan muistisairaan arkea ja siihen liittyviä toiveita sekä kehittää läheisviestintää. Yhteistyön tuloksena on julkaistu neljä podcast-jaksoa sekä asiantuntija-artikkeleita, joihin jokaisen kannattaa tutustua jo siinä vaiheessa, kun ikä tai ikääntymiseen liittyvät terveyshuolet eivät vielä paina. Ennakoimalla omaa tulevaisuutta voi varmistaa, että itsemääräämisoikeus säilyy mahdollisimman pitkään, vaikka asuinpaikkana olisi muu kuin oma, tuttu koti.

Muistisairaus ei estä tekemästä omia valintoja

On aivan tavallista, että meidän ihmisten mieli muuttuu välillä. Myös muistisairaan mieli saattaa muuttua, ja se on suotava hänelle. Muistisairas henkilö kannattaa kohdata hyväksyvästi ja hetkessä.

Jos muistisairaan kanssa eteen tulee uusi tilanne, on hoitajan ja läheisen tehtävä olla joustava. Ei kannata lähteä inttämään muistisairaan kanssa, tai pakottamaan tätä nykyhetkeen. Jos muistisairas ei tunnista tai muista sinua, ei kannata syyttää tätä muistamattomuudesta. Pysy rauhallisena ja positiivisena, ja esittele itsesi. Muistisairaan elämänhistoria auttaa tutustumaan henkilöön, mutta liian tiukkoja olettamuksia muistisairaan henkilön tavoista ja mieltymyksistä ei tule tehdä. On parempi antaa henkilön valita itse, kuin olettaa tietävänsä mitä tämä tahtoo.

Auta muistisairasta sanoittamaan tunteita

Joskus muistisairaan mieli muuttuu ihan muuten vain, mutta joskus mielenmuutoksen takana voi olla jokin syy, jota muistisairas ei itse kykene kertomaan. Hoitaja ja läheinen voivat auttaa muistisairasta sanoittamaan tätä syytä. Jos muistisairas on esimerkiksi aiemmin käyttänyt aina hameita, mutta nyt haluaa pukeutua pelkkiin housuihin, voi syy löytyä keskustelemalla.  

Voi esimerkiksi kysyä: "Pidät siis nykyään mieluummin pitkiä housuja kuin hametta. Tuntuvatko housut sinusta lämpimämmiltä kuin hame?" tai "Tuntuuko hameenhelma sinusta ikävältä ihoa vasten?".

Kysymällä voi auttaa muistisairasta sanoittamaan omaa tunnettaan tai ajatusmaailmaansa. Tuettu päätöksenteko antaa muistisairaalle mahdollisuuden tehdä itse omaan arkeensa liittyviä valintoja.

Mieli voi muuttua myös suurempien asioiden, kuten vaikkapa uskonnollisen vakaumuksen kohdalla. Kannattaa aina varmistaa, mikä on muistisairaan tahto kyseisenä päivänä. Läheisen kannattaa suhtautua suurempiinkin muutoksiin avoimesti ja yrittää hyväksyä, että sairaus voi muuttaa ihmistä merkittävillä tavoilla.

Hoivakodissa ihmistä täytyy suojata myös häneltä itseltään 

Muistisairaan päivät vaihtelevat, välillä mikään ei innosta, kun taas välillä kaikki sujuu hyvin. Vaikka ihmisellä on oikeus päättää omasta elämästään, ikäihmisen hoivaan kuuluu myös suojaamisen periaate. Hoivakodissa ihmistä täytyy suojella häneltä itseltään tai ulkopuolisilta uhilta, jos hän ei itse siihen kykene. Eli toisin sanoen ihmisen hygieniasta, ravitsemuksesta, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta tulee huolehtia. Joskus voikin olla tarpeen ajatella hieman luovemmin, jotta ihmisen perustarpeet ja hyvinvointi tulevat turvattua arjessa. 

Läheinen vierailee usein hoivakodissa hetken verran, eikä välttämättä näe kaikkea mitä arkeen kuuluu. On ymmärrettävää, että välillä tulee hetkiä, joissa läheinen pohtii, mitä hoivakodissa oikein tapahtuu ja onko sovitut asiat tehty. Muistisairas saattaa myös käyttäytyä eri tavalla eri ihmisten kanssa. On hyvin tyypillistä, että hoitajalle sanotaan kaiken olevan hyvin, mutta omalle läheiselle uskalletaan kertoa, jos jokin on pielessä. Jos tuntuu, että muistisairaan ja hoivakodin henkilökunnan kertomat asiat poikkeavat toisistaan paljon ja toistuvasti, voi olla hyödyksi kokoontua kaikki yhdessä saman pöydän ääreen keskustelemaan asioista. Jos muistisairaalla on useampi läheinen, esimerkiksi lapsia, on hyvä, että sisarukset osallistuvat hoitokokoukseen yhdessä, jotta koko perheellä on yhteinen käsitys hoidosta.

Tiedon välittämistä helpottaa huolella tehty kirjaaminen. Kirjauksista näkee esimerkiksi, jos muistisairaan kanssa on keskusteltu ulkoilusta, mutta hän on tiukasti kieltäytynyt juuri silloin. Kirjauksesta näkee myös, jos muistisairas toistuvasti kieltäytyy jostakin aktiviteetistä tai toimenpiteestä. Tällöin asia voidaan ottaa nopeasti puheeksi läheisten kanssa ja pohtia yhdessä, mitä asialle voisi tehdä.

Muistisairaus on neurologinen sairaus, joka heikentää muistia ja muita kognitiivisia eli tiedonkäsittelyn toimintoja. Muistisairaudet voivat olla ohimeneviä, parannettavia, pysyviä jälkitiloja tai eteneviä. On aina tärkeää selvittää, mikä on taustalla oleva syy, jotta sitä voidaan hoitaa. Kaikkia muistisairauksia ei voida parantaa, mutta ainakin toimintakykyä ja elämänlaatua voidaan pyrkiä ylläpitämään. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Lähde: Muistiliitto.

Haluatko haastatella Attendon ikääntyneiden hoivan ammattilaisia? Ota yhteyttä viestintään viestinta(at)attendo.fi tai puhelimitse p. 044 407 2011.