Väitös: Suolistosyövän seulonnalla ei ole elintapoihin tai oireiden kokemiseen liittyviä haittoja
25.7.2022 10:28:14 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Paksusuoli- ja peräsuolen syöpä eli suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä ja toiseksi yleisin syöpäkuolemien syy Suomessa. Huomattavana kansanterveysongelmana paksusuolensyöpä vaatii aktiivisia ennaltaehkäiseviä toimia.
– Seulonnan tavoitteena on löytää syöpä varhaisessa vaiheessa kuoleman ehkäisemiseksi.Syöpäseulonnan tehokkuutta arvioidaankin ensisijaisesti seulontakohtaisen syöpäkuolleisuuden muutoksena. Myös muita seulonnan mahdollisia vaikutuksia kuin seulottavaan syövän sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen kohdistuvia vaikutuksia on tärkeä selvittää, Sanni Helander sanoo.
Olennainen osa minkä tahansa syöpäseulontaohjelman kokonaisarviointia on sen mahdollisten terveyskäyttäytymiseen liittyvien vaikutusten tutkiminen. Suolistosyövän seulonnan on havaittu kansainvälisissä tutkimuksissa voivan aiheuttaa ei-toivottuja muutoksia elintapoihin.
Sanni Helander tutki väitöskirjassaan suolistosyövän seulonnan kutsun saamisen tai seulontaan osallistumisen vaikutuksia suolistosyövän kannalta merkityksellisiin elintapoihin kuten ravitsemukseen ja tupakointiin sekä alemman maha-suolikanavan oireiden havaitsemiseen 59–61-vuotiailla.
– Väestökysely- ja rekisteritietojen yhdistämiseen perustuvat päätulokset olivat seulonnan vaikutusten arvioinnin näkökulmasta huojentavia. Suolistosyöpään liittyvissä elintavoissa ei havaittu eroja seulontaryhmien välillä tai seulontaan osallistumisen mukaan. Osa elintavoista muuttui kahden vuoden seurannan aikana syöpäriskin kannalta lievästi negatiiviseen suuntaan. Seulonnan ei kuitenkaan havaittu vaikuttaneen tähän kehitykseen, vaan muutokset olivat samansuuntaisia eri ryhmillä. Tulokset osoittavat, että kutsu tai osallistuminen ulosteen veritestipohjaiseen suolistosyövän seulontaan eivät johda vähemmän terveellisiin elintapojen omaksumiseen, Helander kertoo.
Koettuja vatsa- ja suolisto-oireita ei tule vähätellä
Erilaiset vatsan ja suoliston alueen oireet ovat hyvin yleisiä. Oireet voivat vaikuttaa suolistosyövän seulontaan osallistumiseen. Osa seulontaan kutsutuista saattaa oireidensa vuoksi kokea erityistä alttiutta sairaudelle, mikä tyypillisesti lisää seulontaan osallistumisen halukkuutta. Toisaalta osa kutsutuista voi ajatella seulonnan itselleen tarpeettomaksi oireiden puuttumisen takia. Seulontaan osallistuminen ja siitä saadun tuloksen tulkinta voivat puolestaan vaikuttaa siihen, miten yksilöt suhtautuvat ja reagoivat oireisiinsa seulonnan jälkeen. Maha-suolikanavan oireiden roolista suolistosyövän seulonnan piirissä on tähän asti ollut kuitenkin vain niukalti tutkimustietoa.
Sanni Helander osoitti väitöstutkimuksessaan, että seulontaa edeltävät oireet lisäsivät miesten osallistumista seulontaan. Seulonnan ei kuitenkaan havaittu vaikuttavan oireiden kokemiseen: hienoiset muutokset kahden vuoden seurannassa olivat yhteneväisiä kontrolliryhmäläisillä, seulontaan osallistuneilla sekä ei-osallistuneilla kutsutuilla.
– Kun seulontaan kutsuttavia opastetaan ja seulonnasta tiedotetaan, erilaiset vatsan alueen oireet tulisi ottaa huomioon. Seulonta ei koskaan korvaa jatkuvien vatsaoireiden asianmukaista tutkimista, vaan niiden kanssa oikea osoite on aina lääkärin pakeille, Helander muistuttaa.
Sanni Helander on kotoisin Vihdin Nummelasta. Väitöstutkimus on toteutettu Suomen Syöpärekisterissä, jossa Helander on tutkimustehtävien lisäksi työskennellyt suolistosyövän seulonnan ohjelmakoordinaattorina.
Terveystieteiden maisteri Sanni Helanderin syöpäepidemiologian alaan kuuluva väitöskirja Aspects of Lifestyle and Symptoms in Colorectal Cancer Screening. A Population-Based Survey Study in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 5.8.2022 kello 12.15 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen salissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, 33520 Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Marjukka Mäkelä Kööpenhaminan yliopistosta (University of Copenhagen). Kustoksena toimii professori Janne Pitkäniemi yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2497-1.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanni Helander, puh. 044 341 9513, sanni.helander@cancer.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Nykyisestä kasvatusajattelusta puuttuu teknologiasuhteen kriittinen tarkastelu29.1.2026 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöskirjan mukaan ekokriisin ajan kasvatusajattelu keskittyy kestävyyteen ja luontosuhteeseen, mutta teknologian ympärillä vallitsee hiljaisuus. Tutkijan mukaan teknologialla on niin merkittävä rooli osana planetaarista ympäristöämme, että kestävän teknologiasuhteen pitäisi olla kestävän luontosuhteen rinnakkaiskäsite.
Vanhat polttomoottoriautot tupruttavat puolet haitallisista hiukkaspäästöistä28.1.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa pieni joukko polttomoottoriautoja tuottaa puolet henkilöautojen haitallisista pienhiukkaspäästöistä sekä katsastuksissa että moottoritieajossa. Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat arvioivat, että ilmanlaatua voidaan parantaa tehokkaimmin romutuspalkkion kaltaisilla kohdennetuilla toimilla.
LähiTapiola lahjoittaa 900 000 euroa Tampereen yliopistolle suomalaisten yritysten riskienhallinnan kehitykseen28.1.2026 10:00:00 EET | Tiedote
LähiTapiolan lahjoitus on osa sen suomalaisille yliopistoille suuntaamaa Kasvukipinä-lahjoituskokonaisuutta. Sillä yhtiö tukee suomalaista osaamista ja tutkimusta sekä luo edellytyksiä uudelle kasvulle. Saamallaan lahjoituksella Tampereen yliopisto edistää yhteiskuntamme kestävää kasvua perustamalla arvoa luovaan riskienhallintaan keskittyvän professuurin. Yliopisto kehittää tutkimukseen perustuvia uusia kasvun konsepteja, joiden avulla riskienhallinta voidaan kytkeä yritysten strategiseen suunnitteluun ja liiketoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on tuoda riskienhallinta entistä tiiviimmin osaksi kasvun johtamista.
Tutkimus ohjaa eurooppalaisia kaupunkeja tarkastelemaan saasteita sosiaalisesta näkökulmasta21.1.2026 12:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston johtama kansainvälinen ATMOPOLIS-hanke yhdistää eurooppalaiset kansalaiset, tutkijat ja viranomaiset tutkimaan ilmansaasteita ja melua sosiaalisesta näkökulmasta. Hankkeessa tutkijat kehittävät integroidun työkalun, joka hyödyntää kansalaistiedettä ja auttaa kaupunkeja arvioimaan päästövähennystoimien terveys-, ilmasto- ja kustannusvaikutuksia.
Nuoren itsemurha ehkäistään tiedolla ja tuella – turvallinen aikuinen vierellä20.1.2026 12:50:03 EET | Tiedote
Nuorten itsemurhien taustalla on useita riskitekijöitä, ja niiden tuntemus yhdistettynä oikea-aikaiseen apuun toimii avaimena itsemurhien ehkäisyssä. Tuore tutkimuskatsaus korostaa itsemurhariskin arviota ja nuorten tukea kaikilla tasoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
