Lapin ELY-keskus kunnostaa Inarin Kirakkakönkään

Kunnostus toteutetaan tuomalla Kirakkakönkäälle seulottua pyöreähköä luonnonsoraa, jonka halkasija on 20-100 mm. Sora asennetaan ja kutualueet muotoillaan kaivinkoneen avulla sellaisille kohdille uomaa, jossa veden virrannopeus ja syvyys ovat otollisia taimenen lisääntymiselle.

Kutusoraistuksen tavoitteena on, että koskialueen pinta-alasta soveltuu kunnostuksen jälkeen noin 1-2 % taimenen kutualueeksi. Kutusoraa Kirakkakönkäälle tuodaan noin 100 m3. Kirakkakönkään kunnostuksen kustannusarvio on noin 30 000 €.

Kunnostukset tehdään elokuussa osana ReArc-hanketta. ReArc on Kolarctic CBC -ohjelman osarahoittama Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja kunnostaa arktisten jokivesistöjen elinympäristöjä, joihin ihmistoiminta on vaikuttanut heikentävästi.

Vaellusyhteyden palauttaminen edistyy

Inarinjärvellä ja siihen laskevissa joissa alkoi puutavaran uitto 1920-luvulla. Muiden uittojokien tapaan myös Kirakkajoki perattiin tuolloin uiton toimittamisen helpottamiseksi. Kirakkajoella uitettiin vuosina 1936 ja 1937 noin 200 000 runkoa Rahajärven kautta Ukonjärveen.

1950-luvulla rakennetun Kirakkakönkään vesilaitoksen säännöstelypato esti kalojen liikkumisen Rahajärven ja Ukonjärven välillä. 1980-luvulla voimalaitoksen yhteyteen rakennettu kalaporras on mahdollistanut kalojen vaellukset jossain määrin, mutta se ei ole toiminut optimaalisesti. Kirakkakönkään toimiminen kalojen, ensisijaisesti taimenen, lisääntymis- ja elinalueena menetettiin säännöstelyn ja patoamisen myötä.

Inarin kunta päätti vuonna 2018 edistää taimenen vaellusyhteyden palauttamista Ukonjärven ja Kirakkajoen vesistön välille. Kunnan kilpailuttama esiselvitys vaellusyhteyden palauttamisesta on valmistunut keväällä 2021.