Kuusen suopursuruosteen esiintymiä muutamilla järvillä, sinilevätilanne rauhallinen

Kaakkois-Suomen järvialueen leväesiintymät pysyvät edelleen vähäisinä. Kuluvalla viikolla sinilevien runsaus on kaakon rannikkoalueellakin ollut vähäinen; levälauttoja tai yhtenäisempiä lieviä esiintymiä ei sääolojen vuoksi ole nähtävissä satelliittikuvista eikä merivartioston tarkastuksissa. Avomerellä sinileväesiintymät ovat olleet koko kesän voimakkaampia linjan Kaunissaari-Suursaari länsipuolella eli Suomenlahden länsi- ja keskiosissa.
Uimarantojen hiekoille ja avoimeenkin veteen on paikoin ilmaantunut ruskean, oranssin tai punaisen värisiä ja kuollessaan harmaantuvia kuusen suopursuruosteen (Chrysomyxa ledi) lauttoja. Kesän viileys, sateisuus ja yksittäiset lämpimät päivät ovat edesauttaneet suopursuruosteen sienen leviämistä ja itiöiden kypsymistä. Heinä-elokuussa tuulet ja vesisateet varisuttavat itiöitä, jolloin itiöpölyä saattaa kasautua järvien pinnoille. Itiöistä muodostuvat lautat voivat olla hyvinkin suuria, sillä ne ovat vettä kevyempiä. Veteen joutuessaan itiöiden ympärille muodostuu ohut hyytelömäinen vaippa, johon tarttuu helposti myös muita veden pinnalla olevia roskia, levää, vesikasvinkappaleita, siitepölyä jne. Luonnonvesissä vedenkalvolla ajelehtiville ilmiöille löytyy usein luonnosta itsestään peräisin oleva selitys.
Järvilämpötilat ovat yleisesti kaakossa 19–21 asteessa ja rannikkoalueellamme muutama aste vähemmän.
Levähavainnointi kertoo vain havainnointipisteen tilanteesta
Systemaattinen valtakunnallinen levähaittaseuranta aloitettiin kesällä 1998. Sen avulla pyritään saamaan yleiskuva sinilevätilanteesta koko maassa. Seuranta toteutetaan yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kunnallisten ympäristöviranomaisten ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Sinileväseurantaan kuuluu useita satoja pysyviä havaintopaikkoja eri puolilla maata sisävesillä ja merialueilla. Sinilevätilannetta seurataan havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun. Sinilevän määrä arvioidaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei levää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Sisävesillä havainnoitsijoina toimivat pääasiassa kuntien ympäristö- ja terveysviranomaiset, mutta mukana on myös yksityisiä havainnoitsijoita.
Itämeren sinilevätilanteen kehitystä seuraavat ympäristöviranomaiset ja Suomen ympäristökeskus yhdistäen tietoa tutkimusaluksilta, satelliittikuvista ja Itämerta risteileviltä aluksilta. Sinilevätilannetta seurataan myös perinteisillä havaintoasemilla sekä Rajavartiolaitoksen lentäjien, valvontaveneiden ja koulutettujen havainnoitsijoiden toimesta.
Koska vakiohavaintopaikka on tietty yksittäinen paikka järven rannalla tai Suomenlahdella, usein esim. uimarannalla, voi sinilevätilanne olla järven toisella rannalla aivan toisenlainen. Etenkin pintaan nousevat levät kulkeutuvat tuulen mukana ja levälautat pakkautuvat vastarannalle, jolloin toisella rannalla vesi voi olla kirkasta. Laajempaa tilannekuvaa levätilanteesta saamme TARKKA-satelliittikuvien avulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vesienhoidon asiantuntija Antti Haapala
s-posti: antti.haapala(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 103
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Salpausselänkatu 22 (PL 1041)
45101 Kouvola
0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-kaakkois-suomi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan kestävä ja elinvoimainen Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Uusia pohjaveden seuranta-asemia Kaakkois-Suomeen – kohteina Pönniälänkangas Taipalsaarella ja Laikko Rautjärvellä27.9.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Valtakunnallista pohjavesiasemaverkostoa ollaan laajentamassa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) alueella. Uudet pohjavesiasemat sijoittuvat Taipalsaaren Pönniälänkankaan sekä Rautjärven Laikon pohjavesialueille.
Työttömiä Kaakkois-Suomessa viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin26.9.2023 08:42:39 EEST | Tiedote
Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli elokuun 2023 lopussa 13448 työtöntä työnhakijaa. Työttömiä oli viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettujen määrä kasvoi vuodentakaisesta reilusti. Myös nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät kasvoivat. Ulkomaalaisia työttömiä oli vuodentakaiseen verrattuna 10 prosenttia enemmän. Uusia avoimia työpaikkoja oli elokuun aikana avoinna 1879, mikä on 26 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Vaikka työttömyyden kehitys vuodentakaiseen verrattuna on monilta osin heikompi, ovat kokonaistyöttömyysluvut elokuisen mittaushistorian toiseksi matalimmat.
Liikenne Husulan tunnelissa Haminassa ohjataan kiertotielle huoltotöiden vuoksi 3.10.2023 klo 9.00 – 4.10.2023 klo 06.00 väliseksi ajaksi25.9.2023 14:26:04 EEST | Tiedote
Valtatiellä 7/E18 Haminan ohikulkutiellä sijaitseva Husulan tunneli suljetaan kokonaan 3.10.2023 klo 9.00 – 4.10.2023 klo 06.00 tunnelin huoltotöiden ajaksi. Vaikutus on molempiin suuntiin, ja liikenne ohjataan tunnelin varareitille. Tunnelin putki avataan liikenteelle heti huoltojen päätyttyä. Tunnelin sulkemisessa on kelivaraus. Huonon keliennusteen vuoksi tunnelin sulkeminen voidaan peruuttaa hyvin lyhyellä varoitusajalla.
Työttömiä Kaakkois-Suomessa kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin22.8.2023 08:10:18 EEST | Tiedote
Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli heinäkuun 2023 lopussa 14905 työtöntä työnhakijaa. Työttömiä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettujen määrä kasvoi 38 prosentilla. Myös nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät kasvoivat. Ulkomaalaisia työttömiä oli vuodentakaiseen verrattuna 14 prosenttia enemmän. Uusia avoimia työpaikkoja oli heinäkuun aikana avoinna 1464, mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Vaikka työttömyyden kehitys vuodentakaiseen verrattuna on monilta osin heikompi, ovat kokonaistyöttömyysluvut heinäkuisen mittaushistorian toiseksi matalimmat.
Lappeenrannan Mustajoen kalakuolema ei toistunut tänä kesänä – vedenlaatu edelleen rehevää mutta kalojen kannalta siedettävää14.8.2023 10:12:31 EEST | Tiedote
Mustajoen Pohjakkalassa kesäkuussa 2022 havaittu, yläjuoksun vähähappisuuteen ja korkeaan ammoniumtyppeen liittynyt kalakuolema ei ole toistunut. Joen yläosan kahdella latvahaaralla toteutettiin tehostettua vedenlaadun seurantaa keväällä ja kesällä 2023, ja kenttämittauksissa sekä perusteellisemmissa laboratorioanalyyseissä ei havaittu talouskalojenkaan kannalta kriittisiä pitoisuuksia. Edelleen havaittiin muun muassa koholla olevia kokonaistypen ja raudan pitoisuuksia sekä hieman alentunutta liukoista happea. Viimevuotiseen tapaan Mustajoen vedenlaatu on heikointa aivan yläosilla. Korkein mitattu ammoniumtyppipitoisuus jäi kuluneena kesänä alle puoleen edellisen kesän ennätyslukemasta ja ilmeni täysin samalla havaintopaikalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme