RAHASTOPÄÄOMA KASVUSSA SUOTUISAN MARKKINAKEHITYKSEN ANSIOSTA
Heinäkuussa uusia pääomia sijoitettiin pitkän koron rahastoihin 113 miljoona euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 50 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin 16 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 11 miljoonaa euroa uusia pääomia. Osakerahastoista lunastettiin 87 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2022 |
Osakerahastot |
-87 |
-502 |
56 826 |
Yhdistelmärahastot |
50 |
284 |
30 659 |
Pitkän koron rahastot |
113 |
-1 227 |
28 557 |
Lyhyen koron rahastot |
16 |
-2 212 |
15 680 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
11 |
183 |
8 811 |
YHTEENSÄ |
103 |
-3 473 |
140 533 |
Heinäkuussa keskeiset globaalit osakeindeksit nousivat. Pitkien korkojen laskun myötä osakkeiden arvostuskertoimet nousivat. Maailmantalouden kasvun ennustetaan kuitenkin hiipuvan, mikä lisää epävarmuutta osakemarkkinoilla pidemmällä aikavälillä. Euroopan keskuspankki nosti heinäkuussa ohjauskorkoja ja rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna kuluttajahintojen nousun hillitsemiseksi. Euroopassa sodan heijastusvaikutukset näkyvät laajasti.
Korkosijoittajalle heinäkuu oli pitkästä aikaa tuottoisa. Pitkät korot laskivat, mikä vaikutti pitkän koron rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Korot nousivat koko alkuvuoden, joten korot ovat suhteessa edelleen korkealla tasolla. Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korko oli heinäkuussa vuoden 2014 tasolla ja lyhyistä koroista 3 kuukauden euribor nousi plussan puolelle.
”Heinäkuu tarjosi pitkästä aikaa korko- ja osakesijoittajalle tuottoja. Euroalueen korkomarkkinat hinnoittelevat nyt herkästi Euroopan keskuspankin mahdollisuutta nostaa ohjauskorkoja hiipuvan talouskasvun ympäristössä. Epävarmuus on lisääntynyt korko- ja osakemarkkinoilla pidemmällä aikavälillä. Pitkäjänteinen kuukausisäästäjä on kuitenkin tottunut siihen, että sijoittamiseen ja säästämiseen sisältyy nousuja ja laskuja”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin ainoastaan toimialarahastoihin ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin yhteensä 35 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin kaikista muista osakerahastoluokista yhteensä 122 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,33). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2022 |
Tuotto |
Suomi |
4 |
-209 |
5 941 |
-17 % |
Pohjoismaat |
-40 |
-138 |
7 792 |
-15 % |
Eurooppa |
-29 |
-449 |
5 634 |
-8 % |
Pohjois-Amerikka |
-16 |
119 |
8 095 |
5 % |
Japani |
-28 |
76 |
658 |
-6 % |
Tyynenmeren alue |
-3 |
131 |
1 090 |
-6 % |
Kehittyvät markkinat |
-1 |
-137 |
5 008 |
-11 % |
Maailma |
-5 |
170 |
21 035 |
-2 % |
Toimialarahastot |
31 |
-65 |
1 573 |
-4 % |
YHTEENSÄ |
-87 |
-502 |
56 826 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin lähes kaikkiin rahastoluokkiin yhteensä 143 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin ainoastaan globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 30 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 0,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Kaikkien rahastoluokkien Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2022 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
55 |
70 |
5 450 |
-8,9 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
33 |
-479 |
8 726 |
-9,3 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
45 |
-116 |
3 299 |
-8,7 % |
Valtioriski maailma |
6 |
54 |
219 |
0,5 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
-30 |
-507 |
6 593 |
-4,7 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
0 |
3 |
1 545 |
-6,8 % |
Kehittyvät markkinat |
5 |
-252 |
2 726 |
-8,9 % |
YHTEENSÄ |
113 |
-1 227 |
28 557 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2022
Markkinakatsaus, heinäkuu 2022
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJussi KarhunenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssiala avaa taas lobbaustaan – avoimuustilinpäätöksessä kotimaan lisäksi Brysselissä tehty lobbaus27.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on avannut vuodesta 2020 alkaen vaikuttamistyötään eli lobbaustaan julkaisemalla avoimuustilinpäätöksen. Siinä kerrotaan, keitä poliittisia päättäjiä, eli kansanedustajia, ministereitä ja ministereiden valtiosihteereitä sekä europarlamentaarikkoja ja komission viranhaltijoita FA on lobannut tärkeimmissä ajankohtaisissa edunvalvontateemoissaan. Avoimuustilinpäätöksen tärkeyttä korostaa vuoden 2024 alusta voimaan tullut lakisääteinen lobbauksen avoimuusrekisteri. Uusin avoimuustilintilinpäätös on nyt julkaistu ja luettavissa FA:n verkkosivuilla. Se kattaa ajanjakson heinäkuusta 2023 maaliskuuhun 2024.
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme