Kutsu: Työttömyysvakuutusmaksut vuonna 2023 -mediatilaisuus

Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 25.8. klo 13 - 14.

Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Tapio Oksanen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteesta ja niiden vaikutuksesta rahaston talouteen sekä rahaston esityksestä vuoden 2023 työttömyysvakuutusmaksuiksi.

Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11-13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit.

Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta.

Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen ja Oksasen kanssa.

Ilmoittaudu mediatilaisuuteen tiistaihin 23.8.2022 mennessä osoitteessa https://forms.office.com/r/ztiAqH2r1T.
Lähetämme sähköpostiisi saapumisohjeet sekä linkin streamiin lähempänä ajankohtaa.

Tervetuloa!

Taustatietoa Työllisyysrahaston taloudellisesta toimintaympäristöstä

Vuoden 2022 alussa, kahden koronavuoden jälkeen, Suomen talous oli vahvassa kasvussa ja työllisyys hyvällä tasolla. Talouden näkymät kuitenkin synkkenivät selvästi Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuun lopussa. Sodan vaikutukset heijastuvat monella tavalla maailman ja Suomen talouteen, osittain myös viiveellä.

Vuosina 2021 ja 2022 työttömyysvakuutusmaksuja korotettiin maltillisesti työttömyysetuuksien rahoituksen varmistamiseksi. Keväällä 2022 Työllisyysrahaston hallitus arvioi Sosiaali- ja terveysministeriölle, että maksuissa olisi jälleen korotuspainetta. Heinäkuun lopulla annoimme positiivisen tulosvaroituksen, jossa paransimme rahaston kuluvan vuoden näkymiä keväällä antamastamme arviosta.

Työllisyysrahastolla on käytössään ns. suhdannepuskuri, joka on tarkoitettu maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi. Viime vuodet suhdannepuskuria on käytetty siihen mihin se on suunniteltukin, eli sillä on rahoitettu jyrkästi kasvaneita lomautus- ja työttömyyspäivärahoja ja hillitty työttömyysvakuutusmaksujen korotusta. Suhdannepuskurissa oli nettovarallisuutta 633 miljoonaa euroa 31.12.2021, kun ennen koronapandemiaa vuoden 2019 lopussa puskurissa oli varoja 1 668 miljoonaa euroa. Koska Työllisyysrahaston menot kasvoivat huomattavasti pandemian aiheuttaman tilanteen myötä, haimme rahoitusta myös nostamalla velkarahoitusta.