Tampereen yliopisto

Väitös: Palautuminen valtakunnallisista sähkökatkoista edellyttää suunnittelua, testaamista ja käytännön harjoittelua

Jaa
Valtakunnalliset sähkökatkot eli sähkönsiirron suurhäiriöt ovat harvinaisia, mutta yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan mittavia. DI Antti-Juhani Nikkilän väitöstutkimus esittelee uudenlaisia ja käytännössä testattuja menetelmiä nopeuttamaan sähköjen palauttamista valtakunnallisen sähkökatkon jälkeen. Tutkimus osoittaa, että sähköjen palauttamiseen liittyvien toimintamallien harjoittelu ja sähköverkossa tehtävä käytännön testaaminen on välttämätöntä matemaattisilla simulointimalleilla tehtävän ennakkosuunnittelun lisäksi.
Antti Juhani-Nikkilä. Kuva: Sanna-Kaisa Harjula
Antti Juhani-Nikkilä. Kuva: Sanna-Kaisa Harjula

DI Antti-Juhani Nikkilä perehtyi väitöstutkimuksessaan sähkön siirron runkoverkon eli kantaverkon käyttäytymiseen laajoissa valtakunnallisissa ja jopa valtioiden rajat ylittävissä sähkökatkoissa. Tarkoituksena oli selvittää uusia toimintamalleja sähköjen nopeaan palauttamiseen häiriön jälkeen sekä arvioida miten ja millaisilla menetelmillä sähköjen palautusta tulisi suunnitella etukäteen. Tutkimuksessaan Nikkilä keskittyi tilanteeseen, jossa muiden maiden sähköverkkoja ei voida hyödyntää sähköjen palauttamiseen.

– Tilanne voisi olla esimerkiksi sellainen, että Suomessa on valtakunnallinen sähkökatko eikä naapurimaiden sähköverkkoja pystytä käyttämään palautumisessa avuksi, Antti-Juhani Nikkilä kertoo.

Tällaisessa tilanteessa sähköverkon tekninen käyttäytyminen on hyvin erilaista kuin normaalin päivittäisen käytön aikana. Koska sähköverkkojen luotettavuus on korkealla tasolla ja laajat häiriöt ovat harvinaisia, käytännön kokemusta tällaisten häiriöiden selvittämisestä on niukasti. Lisäksi uudet energiantuotantomuodot ja teknologiat muuttavat koko sähköjärjestelmän toimintaa. Muutokset luovat haasteita muutenkin harvinaisten häiriötilanteiden matemaattiseen mallintamiseen.

Simuloinnit eivät yksin riitä ennakoimaan sähköjen palautumista

Poikkeuksellisiin häiriöihin liittyvät tarkastelut edellyttävät tietokonepohjaisia simulointeja. Antti-Juhani Nikkilä havaitsi väitöstutkimuksessaan, että sähköverkon normaaliin käyttöön laaditut simulointimallit ja menetelmät eivät sellaisenaan välttämättä sovellu häiriötilanteisiin, koska sähköverkko toimii häiriötilanteissa niin eri tavalla.

Pelkillä matemaattisilla malleilla on käytännössä mahdoton saada esille sähköjen palauttamisen kannalta oleellisia yksityiskohtia. Nikkilän mukaan laskentamalleilla suoritettavan suunnittelun rinnalle tarvitaankin soveltuvaa käytännön testaamista.

– Esimerkiksi käytännössä tehtävillä kenttäkokeilla saadaan mittausaineistoa, jota voidaan käyttää tietyn tyyppisten sähkölaitteistojen toiminnan mallintamiseen. Toisaalta myös sähköjen palautuksessa käytettävillä toimintamalleilla sekä näihin liittyvillä valinnoilla voidaan vähentää simulointimallien epätarkkuuksista aiheutuvia epävarmuuksia, Nikkilä toteaa.

Tutkimuksen tulosten avulla voidaan kehittää maantieteellisesti erittäin laajoista sähkökatkoista palautumiseen liittyviä toimintamalleja ja näin nopeuttaa sähköjen palautumista myös hyvin poikkeuksellisissa häiriötilanteissa. Tulosten avulla voidaan myös kehittää sähköverkon operoinnissa käytettäviä tietojärjestelmiä.

Tutkimus on tehty Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä, jossa Nikkilä toimii erikoisasiantuntijana.

Diplomi-insinööri Antti-Juhani Nikkilän sähköenergiatekniikan alaan kuuluva väitöskirja Power system restoration after a system level blackout: Measures for system operation to manage technical uncertainties during the bottom-up restoration of a transmission networktarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 16.9.2022 kello 12 Tietotalon auditoriossa TB109 Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjinä toimivat professori Herwig Renner Grazin teknillisestä yliopistosta Itävallasta (TU Graz) ja professori Matti Lehtonen Aalto yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistoninformaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Antti-Juhani Nikkilä
040 735 2006
antti-juhani.nikkila@tuni.fi / Antti-Juhani.Nikkila@fingrid.fi

Kuvat

Antti Juhani-Nikkilä. Kuva: Sanna-Kaisa Harjula
Antti Juhani-Nikkilä. Kuva: Sanna-Kaisa Harjula
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Vastuullinen arviointi ei johda täydellisyyteen, mutta tekee tutkimuksen arvioinnista oikeudenmukaisempaa ja läpinäkyvämpää16.6.2025 10:55:27 EEST | Tiedote

Tutkimus ja tutkijat ovat jatkuvan arvioinnin kohteena. Vaikka tutkimuksen arvioinnin haasteet ovat olleet jo pidempään tiedossa, alkoi keskustelu vastuullisemmasta arvioinnista herättää laajempaa mielenkiintoa tiedeyhteisössä vasta 2010-luvun alussa. Väitöstutkimuksessaan YTM Laura Himanen tutki, mitä vastuullisuus tutkimuksen arvioinnissa tarkoittaa, miksi sitä tarvitaan ja miten sitä toteutetaan käytännössä.

Väitös: Uusi luotettava arviointiväline mahdollistaa omaisten psykososiaalisen tuen palliatiivisen osastohoidon aikana16.6.2025 10:27:30 EEST | Tiedote

Omaisten tukeminen potilaan palliatiivisen hoidon aikana on haastavaa, sillä he kokevat sekä potilaan vointiin ja hoitoon että omaan selviytymiseensä liittyvää kuormitusta. Anu Soikkeli-Jalonen kehitti väitöskirjatutkimuksessaan arviointivälineen, joka auttaa tunnistamaan ja toteuttamaan omaisten tarpeita vastaavaa psykososiaalista tukea potilaan palliatiivisen osastohoidon aikana sairaalassa. Tämä lisää omaisten tukemisen mahdollisuuksia palliatiivisessa hoitoympäristössä.

Oxfordin huippuasiantuntija perehdyttää pakko-oireisen häiriön hoitoon Tampereella12.6.2025 15:04:47 EEST | Tiedote

Professori Paul Salkovskis Oxfordista, Iso-Britanniasta vierailee Tampereella luennoimassa 12.–13.6. Salkovskis on kansainvälisesti tunnustettu kliininen psykologi pakko-oireisen häiriön eli OCD:n (obsessive-compulsory disorder) tutkimuksen kognitiivisiin ja käyttäytymisterapioihin pohjautuvan hoidon alueella. Tampereen yliopiston kaksipäiväisessä seminaarissa tulevat psykoterapeutit saavat työkaluja toteuttaa OCD:n hoitoa tehokkaasti.

Väitös: Kantasoluista tuotettuja soluja voidaan käyttää sokeuden hoitoon11.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote

Ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista valmistetut sarveiskalvon endoteelisolut voivat tulevaisuudessa palauttaa näön yhä useammalle sarveiskalvosokeudesta kärsivälle potilaalle. Filosofian maisteri Pyry Grönroos kehitti väitöstutkimuksessaan uuden menetelmän, jolla sarveiskalvon endoteelisoluja voidaan erilaistaa kantasoluista. Tampereen yliopiston Silmäryhmässä endoteelisoluja on myös onnistuttu biotulostamaan, mikä avaa mahdollisuuden koko sarveiskalvosiirteen 3D-biotulostamiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye