Kipsihaku innoitti viljelijät yhteisiin vesienhoitotalkoisiin
Saaristomeren valuma-alueella Varsinais-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla kipsihakua on päätetty jatkaa 31.8. saakka. Saaristomeren alueella on jääty selvästi aiempien vuosien hakumääristä. Saaristomeriohjelman mukaisesti Suomen tulisi päästä pois Helcomin hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä.
Kipsikäsittelyä voi hakea osoitteessa www.kipsinlevitys.fi. Kipsikäsittely on viljelijälle maksuton ja verovapaa, ja kipsin levitys hoidetaan ELY-keskuksen kilpailuttaman urakoitsijan toimesta.
Koko Suomen rannikkoalueen kattava kipsihaku avataan taas keväällä 2023.
Kipsi vähentää maatalouden ravinnevalumia merkittävästi
Kipsikäsittelyn vaikutuksia on tutkittu yli 10 vuoden ajan ennen Kipsi-hankkeen käynnistymistä. Tutkimusten mukaan kipsikäsittelyllä voidaan pienentää peltomaalta tulevaa fosforin, kiintoaineksen ja orgaanisen hiilen kuormitusta vesistöihin noin 50 prosentilla. Kuormituksen vähentyminen perustuu peltomaan mururakenteen paranemiseen.
- Kipsin mukana peltoon tulee myös rikkiä lannoitteena. Lisäksi kipsi sitoo fosforia peltomaahan, mutta fosfori säilyy kasveille käyttökelpoisessa muodossa, kertoo projektipäällikkö Minna Kolari Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Kokemukset kipsikäsittelystä ovat olleet myönteisiä, eikä haittoja viljelylle ole havaittu. Kipsi ei suolaa, koveta eikä happamoita maaperää. Hankkeessa käytettävä kipsi on kotimaisessa lannoitevalmistuksessa syntyvää sivutuotetta, jonka laatu on tutkittu.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoima Kipsi-hanke on tarjonnut peltojen kipsikäsittelyä viljelijöille jo vuodesta 2020. Kipsin levitystä rahoitetaan ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta sekä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF).
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Minna Kolari, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 029 502 5062
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Vuoden 2025 Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kohteille18.9.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vuoden 2025 kohteille torstaina 18.9.2025 Oulussa ELY-keskuksen tiloissa järjestettävässä tilaisuudessa.
Valkoposkihanhien syysmuutto alkamassa17.9.2025 13:29:07 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.-27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa.
Maanteiden kunnossapito vaatii valintoja – liikennöitävyys varmistetaan kaikilla teillä (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)15.9.2025 12:05:23 EEST | Tiedote
Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa jokaista suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.
INFRA-hankkeiden haku syksyllä 2025 (Lappi)15.9.2025 11:11:07 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elinkeinolähtöisten infrahankkeiden haun Lapissa. Hankkeiden hakuaika on 15.9.–31.10.2025. Sähköinen haku tapahtuu EURA 2021 -järjestelmän kautta.
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme