Rahoitus & kasvu -katsaus 3/2022: Maailmantalouden epävarmuuden kovin vaikutus Suomen vientiin vasta edessä ‒ viennin arvoon voisi tulla miljardien lovi
Suomi on avoin talous, jossa viennin rooli on suuri. Samoin on tapana sanoa, että Suomen vienti reagoi viiveellä maailmantalouden muutoksiin. Tilastollinen malli osoittaa, että näin todella myös on. Yksinkertaistaen voi laskea, että keskimäärin maailman talouskasvun 1 prosenttiyksikön muutos saa aikaan noin 2‒3 prosenttiyksikön muutoksen Suomen viennissä.
OECD arvioi kesäkuun ennusteessaan, että maailman talouskasvu tulee tänä vuonna alenemaan noin 1,5 prosenttiyksiköllä joulukuun arviosta. Tilastojen valossa tämä tarkoittaisi Suomen viennissä noin 4 prosentin tiputusta, joka realisoituisi tulevien neljän‒viiden vuosineljänneksen aikana.
- Suomen vienti oli vuonna 2021 hieman alle 100 miljardia euroa, joten kyseisen vuoden hintatasossa puhuttaisiin kokonaisuudessaan 4‒5 miljardin euron tiputuksesta viennissä. Luku ei ole vähäpätöinen, ja on myös huomioitava, että varsinkin suuret vientiyritykset hyödyntävät suomalaisia alihankkijoita liiketoiminnassaan, jolloin lopulliset kerrannaisvaikutukset kansantalouteen olisivat vielä suuremmat, sanoo pääekonomisti Mauri Kotamäki.
- Analyysi ei myöskään huomioi erikseen Suomen ja Venäjän aiemmin läheistä kauppasuhdetta, joka on sittemmin Venäjän hyökkäyssodan myötä kaventunut murto-osaan entisestä. Tämä huomioiden voidaan todeta, että yhteys maailmantalouden ja Suomen viennin välillä on pikemminkin maltillinen arvio kuin yläkanttiin, Kotamäki sanoo.
Joko inflaatiossa nähtiin käänne? Suomen inflaatio edelleen euromaiden alhaisimpia
Jyrkästi noussut ja odotettua sitkeämmäksi osoittautunut inflaatio herätti torkkuvat keskuspankit nostamaan ohjauskorkojaan. Kotamäen mukaan keskuspankkien reaktio tuli myöhässä, vaikkakin ymmärrettävästi. Alkuun näytti siltä, että inflaatio voisi sulaa pois kuin itsestään.
Keskuspankkien koronnostojen ja toimien taloudellinen lopputulos riippuu paljon siitä, pystyykö keskuspankki voittamaan inflaation ilman talouden luisumista taantumaan. Yhdysvalloissa inflaatio hidastui heinäkuussa hieman edellisestä huipusta, joka herätti toiveita inflaation taittumisesta. Suomessa heinäkuun inflaatio pysyi kesäkuun tasolla 7,8 prosentissa.
- Vielä on mahdotonta sanoa, onko kyse käänteestä. Tiedossa on vasta yksi "yllättävän" matala luku Yhdysvalloista. Olennaisempi kysymys onkin, alkaako inflaatio noin puolen vuoden sisällä hidastua merkittävästi vai jääkö se pysyvämmin korkealle tasolle, Kotamäki sanoo.
Toistaiseksi muuta euroaluetta hitaampi inflaatio on hyvä asia Suomen kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta. Jos palkat nousevat inflaatiota nopeammin, lisää se nimellistä ostovoimaa ja aiheuttaa inflaatiopaineita, jolloin haitallisen inflaatio-palkka-kierteen riski on todellinen.
- Rahapoliittisen kiristyksen taustalla on inflaation hillintä kokonaiskysyntää vähentäen. Korkotason nousu vähentää kotitalouksien kulutusta, kun velallisille jää vähemmän rahaa käytettäväksi lainalyhennysten maksun jälkeen. Toisaalta yritykset ovat aiempaa haluttomampia investoimaan, kun rahoituskustannukset nousevat.
Työllisyyskehitys poikkeuksellisen positiivista
Mauri Kotamäen mukaan nykytilanteen tekee poikkeuksellisen mielenkiintoiseksi se, että inflaation jyllätessä, talouskasvun hidastuessa ja kuluttajain luottamuksen ollessa pohjalukemissa työmarkkinoilla menee paremmin kuin aikoihin.
- Ilmiö ei ole pelkästään suomalainen. Euroalueen keskimääräinen työllisyyskehitys on ollut yhtä hyvää kuin Suomessa. Koronakriisin alun jälkeen työmarkkinat ovat olleet jopa hieman ylikuumentuneessa tilassa.
Monissa maissa nouseva työllisyysaste antaa viitettä sille, että työmarkkinoiden positiivista virettä on ajanut ennen kaikkea hyvä kansainvälinen talouskehitys.
- Tietyssä mielessä kauan keskustelussa olleille työmarkkinoiden rakenneuudistuksille ei ole ollut välitöntä tarvetta. Toisaalta hyvä kansainvälinen suhdanne ei kestä ikuisesti. Suhdanteen kylmetessä talouden sopeutumiskyky nousee tärkeään asemaan, Kotamäki sanoo.
Lisätiedot:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Kuvat

Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
”Paras hetki investoida oli eilen” – Finnveran Heinilä kannustaa yrityksiä investointeihin nyt, kun kysyntä on kasvussa ja työvoiman saatavuus korkealla28.8.2025 12:07:44 EEST | Tiedote
Suomen talous kasvaa jo, ja lähimarkkinat kasvavat voimakkaasti. Yritysten kannattaa hyödyntää tilaisuus ja tehdä kasvuinvestoinnit nyt, kun työvoimaa on hyvin saatavilla ja investointikustannukset saattavat olla alempana kuin kovimmassa noususuhdanteessa. Ukrainan jälleenrakennus tulee kiihdyttämään kilpailua markkinoista, raaka-aineista ja työvoimasta koko Euroopassa. ”Yritysten kannattaa tarttua tilaisuuteen viimeistään nyt, sillä talouskasvu on kääntynyt ja me tiedämme, että kysynnän kasvu on tosiasia. Kaikkein paras hetki investoida oli eilen, mutta tänäänkin on erittäin hyvä päivä”, Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä painotti Team Finland -päivän paneelikeskustelussa.
Pohjois-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Investointihankkeita 106 miljoonalla eurolla – Finnvera mukana vauhdittamassa Lapin matkailubuumia, Kainuussa rahoitus supistui27.8.2025 09:49:14 EEST | Tiedote
Finnveran rahoitus pk- ja midcap-yrityksille Pohjois-Suomessa kasvoi tammi–kesäkuussa 2025 lähes viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Rahoituksen kokonaismäärä nousi 83 miljoonaan euroon, ja osarahoitettujen investointien arvo kipusi 106 miljoonaan euroon. Kasvu painottui erityisesti Lappiin, jossa matkailuinvestoinnit vetivät rahoitusta ylöspäin, kun taas Kainuussa rahoitus supistui selvästi. Pohjois-Pohjanmaalla rahoitus pysyi vakaana, ja viennin rahoitus kasvoi metallialan vetämänä. Omistajanvaihdoksissa odotetaan vilkastumista.
Kutsu: Finnveran aluekatsaus 27.8. klo 9 – Lappi, Kainuu & Pohjois-Pohjanmaa21.8.2025 10:30:20 EEST | Kutsu
tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Suomen aluekatsauksen julkistusta keskiviikkona 27.8. klo 9.00 Teamsin välityksellä. Katsauksessa tarkastellaan alueen pk- ja midcap-yritysten rahoituksen kehitystä alkuvuodelta 2025 kolmessa maakunnassa: Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Suomalaisyritykset tekevät vientiä isolla riskillä – Vientikaupoista jopa yli 100 000 euron luottotappioita14.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Vientiyritykset ovat keskimäärin kasvuhakuisempia kuin kaikki yritykset. Kasvua haetaan uusilta markkinoilta kasvun vuoksi, ei yksittäisten syiden kuten Yhdysvaltain asettamien tullien vuoksi. Vientiyritykset ottavat kuitenkin kaupoissa suuria riskejä, joista voi seurata yrityksen toiminnan vaarantavia luottotappioita – enimmillään yritykset ovat menettäneet kaupoissa selvästi yli 100 000 euroa. Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC teettivät toukokuussa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 300 eri kokoista vientiyritystä.
Rahoitus & kasvu -katsaus: Omistajanvaihdoksissa huolestuttava epäsuhta – Myyntiä harkitsevia yrityksiä liki kolminkertaisesti verrattuna mahdollisiin ostajayrityksiin30.7.2025 11:43:42 EEST | Tiedote
Tulevien viiden vuoden sisällä mahdollisesti myyntiin tulevia pk-yrityksiä on lähes kolme kertaa niin paljon kuin yritysostoa harkitsevia yrityksiä. Määrällinen epäsuhta on kasvanut viime vuosien aikana, ja mitä pidemmälle tulevaisuuteen suunnitellun omistajanvaihdoksen ajankohta menee, sitä suurempi on ero myynti- ja ostohalukkaiden yritysten määrissä. Tämä käy ilmi Pk-yritysbarometreista, joissa kartoitetaan säännöllisesti vastaajien suunnitelmia omistajanvaihdoksiin. Yrittäjistä reilu neljännes on 55–64-vuotiaita eli lähestyy eläkeikää. Huoli, ettei yrityksille löydy tarpeeksi jatkajia, on perusteltu. Samaan aikaan kuitenkin yrityskanta on tasaisessa kasvussa. Finnveran rahoitus omistajanvaihdoksiin näyttää kääntyneen alkuvuonna kasvuun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme