Leishmania-loisen atomitason tutkimus voi avata väylän uusille lääkkeille

Paarmojen levittämät Leishmania-alkueläimet ovat loisia, jotka aiheuttavat sairauksia erityisesti tropiikissa. Tällä hetkellä saatavilla olevilla leishmanian vastaisilla lääkkeillä on sivuvaikutuksia, ja lisäksi loiset ovat kehittäneet vastustuskykyä lääkkeille.
– Tämän takia tarvitsemme uusia, täsmällisempiä lääkkeitä leishmaniaasia vastaan. Loisten aktiini-proteiiniin sitoutuvat yhdisteet saattaisivat olla hyviä kandidaatteja, sanoo akatemiaprofessori Pekka Lappalainen Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista.
Evolutiivisesti leishmaniat ovat noin miljardin vuoden päässä ihmisestä. Niiden soluissa on ihmisten tapaan aktiini-nimisestä proteiinista koostuva tukiranka, mutta sekä leishmanioiden aktiini että aktiinia säätelevät proteiinit eroavat merkittävästi ihmisen vastaavista proteiineista.
Helsingin yliopistossa ja ranskalaisessa Jacques Monod -instituutissa tehty tutkimus valaisee, miten Leishmania major -lajin solujen aktiinitukirangan säätely toimii.
– Ihmisen aktiinitukiranka tuottaa voimaa esimerkiksi solun liikkumiselle, muodonmuutoksille ja ravinteiden sisäänotolle, kun taas leishmanianaktiinitukiranka näyttää osallistuvan pääasiassa vain ravinteiden sisäänottoon, kertoo Lappalainen.
Nature Communicationslehdessä julkaistussa tutkimuksessa leishmanian aktiinisäikeet osoittautuivat paljon dynaamisemmiksi kuin ihmisen solujen aktiinisäikeet. Aktiinin atomitason rakenteen selvittäminen paljasti nopean dynamiikan taustalla olevat molekyylitason mekanismit.
– Evoluution myötä aktiinitukiranka muuttui monissa eliöissä monimutkaisemmaksi ja tuotti voimaa useampiin erilaisiin solun toimintoihin. Tämä todennäköisesti johti aktiinisäikeiden muuttumiseen vakaammiksi ja samanaikaisesti useiden erilaisten aktiinisäikeiden dynamiikkaa säätelevien proteiinien kehittymiseen, kertoo tutkimuksen päätekijä Tommi Kotila Helsingin yliopistosta.
Tämä tutkimus on perustutkimusta, joka on kaiken yliopistossa tehtävän tieteellisen tutkimuksen perusta. Perustutkimuksessa tutkitaan jonkin asian ilmiötä tai toimintaa ja siksi se kasvattaa tieteellistä ymmärrystä tutkimuskohteesta. Perustutkimus ei johda suoraan arkielämän sovellukseen, mutta siitä voi kuitenkin syntyä tieteellinen läpimurto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tommi Kotila, Väitöskirjatutkija, HiLIFE Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto. Sähköposti: tommi.kotila@helsinki.fi. Puhelin: +358-50-4484609
Pekka Lappalainen, Akatemiaprofessori, HiLIFE Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto. Sähköposti: pekka.lappalainen@helsinki.fi. Puhelin: +358-405941533
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme