Kokoomuksen Atte Kaleva ja Mia Laiho: Onko STM oppinut mitään koronakriisin tarvikepulasta?

Kokoomuksen kansanedustajat Atte Kaleva ja Mia Laiho kysyvät, mihin toimiin ministeri Aki Lindenin johtamassa sosiaali- ja terveysministeriössä on ryhdytty koronapandemian aiheuttaman kriisin osalta huoltovarmuuden varmistamiseksi tuleviin kriiseihin. Pandemian alussa kävi ilmeiseksi, ettei Suomessa ollut varauduttu siihen, että terveydenhuollon suojavälinetarve äkillisesti kasvaa. Käytännössä terveydenhuollon yksiköissä jouduttiin kohtaamaan sairaita ja altistuneita potilaita ilman asianmukaista suojavarustusta. Suojavarusteiden puutteen takia jouduttiin myös rajoittamaan kohtuuttomasti omaisten vierailuja hoito-ja hoivayksiköissä.

− Huoltovarmuudesta huolehtiminen oli laiminlyöty pahasti. Eniten sapiskaa sai Huoltovarmuuskeskus, jonka tehtäviin suojavälineistä huolehtiminen ei edes kuulu. Jokainen hallinnonala vastaa ensisijaisesti omasta huoltovarmuudestaan. STM:n osalta näyttää pahasti siltä, ettei koronasta ole opittu, eikä STM:n hallinnonalalla ole edelleenkään huomioitu huoltovarmuusnäkökohtia, Atte Kaleva sanoo.

Kaleva ja Laiho nostavat jättämässään kirjallisessa kysymyksessään KK 437/2022 vp (eduskunta.fi) esiin, että terveydenhuollon yksiköillä on tavallisessa arjessakin jatkuvasti ongelmia lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden saatavuuden suhteen. Muun muassa elvytyksissä käytettävien ventilaatiopalkeiden saatavuudessa on tällä hetkellä vaikeuksia ja niitä saataneen vasta lokakuussa. Terveydenhuollon yksiköistä saatujen tietojen mukaan saatavuusongelmat ovat alan arkea, eikä logistiikka toimi toivotusti.

− Terveydenhuollon yksiköissä tiedetään, että myös huoltovarmuuden kannalta keskeisten tarvikkeiden listaaminen ja varautumiseen tarvittavat määrät pitäisi kartoittaa uudestaan. Varautumissuunnitelmat lääkkeiden ja muiden tarvikkeiden osalta vaativat päivitystä, Mia Laiho sanoo.

Laiho muistuttaa myös, että yliopistosairaaloilla on keskeinen rooli kansallisiin ja kansainvälisiin kriiseihin varautumisessa. Varautuminen, valmiuden ylläpito ja kriisien hoito vaativat myös resursseja. Näitä ei kuitenkaan huomioida lainkaan hyvinvointialueiden rahoituksessa.

Laiho ja Kaleva penäävätkin nyt ministeriltä vastausta siihen, miten STM:ssä on parannettu huoltovarmuutta  koronakriisin jälkeen.

− Ministeriössä on ilmeisesti unohdettu, että merkittävä osa terveydenhuollosta on tarkoitettu arjen terveyspalvelujen tuottamiseen, mutta se on myös keskeinen osa häiriö- ja poikkeusaikojen kriisiorganisaatiota. Miten ihmeessä sen ajatellaan selviävän kriiseistä, jos sillä on jatkuvia vaikeuksia jo tavallisessa arjessakin, Kaleva hämmästelee.