Finnveran Lounais-Suomen aluekatsaus 1-6/2022: Epävarmuus jarrutti alkuvuonna investointeja – yritysten varautuminen raaka-aine- ja komponenttipulaan uusi ilmiö rahoituksessa

Toimialoista rahoitus aleni Lounais-Suomessa eniten teollisuudessa ja liike-elämän palveluissa. Investointirahoituksen laskussa näkyy yrityksen varovaisuus toteuttaa hankkeita.

- Teollisuudella on ollut hyvä tilauskantatilanne, mutta liikevaihdon kasvussa ei ole pystytty saavuttamaan koko potentiaalia johtuen komponentti-, raaka-aine- ja työntekijäpulasta. Tämä näkyy myös rahoituksen kysynnässä. Kasvu luo rahoituskysyntää. Rahoituksen saatavuus ei näkemykseni mukaan ole investointien este, sanoo aluejohtaja Seija Pelkonen.

Pelkosen mukaan myönnetyn rahoituksen kohdistuminen yritysten varastojen kasvattamiseen on poikkeuksellista.

- Yritykset ostivat paljon kerralla silloin, kun raaka-aineita tai komponentteja oli saatavilla. Ilmiö johtuu lähinnä koronapandemian aiheuttamasta tuotannon vähenemisestä esimerkiksi Kiinassa.

Muutoin koronapandemia ei enää näy rahoituksen kysynnässä, vaan etenkin Varsinais-Suomessa Finnveran rahoitus on palautunut normaalitasolleen vuosien 2020 ja 2021 kysyntäpiikin jälkeen.

Varsinais-Suomessa rahoitus normalisoitui, suuryritysten kotimaan rahoitus lähes pysähtyi

Finnvera myönsi alkuvuonna rahoitusta Varsinais-Suomen pk- ja midcap -yrityksille 51 miljoonaa euroa (70). Tästä 27 miljoonaa euroa kohdistui teollisuuden hankkeisiin. Kokonaisuudessaan kotimaan rahoitus oli maakunnassa 54 miljoonaa euroa (286), mutta suuryritysten rahoituksen merkittävä supistuminen edellisvuodesta laski määrää selvästi. Suuryrityksiä rahoitettiin alueella alkuvuonna vain noin 2 miljoonalla eurolla.

- Korona-aikana Finnveralla oli poikkeusmandaatti rahoittaa suuryritysten käyttöpääomatarpeita kotimaanrahoituksen valtuuksin. Nyt on palattu normaalitilanteeseen, jossa suuryritysten rahoitustarpeet hoidetaan pääasiassa vientitakuulain alaisilla rahoitusratkaisuilla, Pelkonen sanoo.

Reilu puolet rahoituksesta kohdistui yrityksen operatiiviseen toimintaan sitoutuviin käyttöpääomatarpeisiin. Investointien osuus rahoituksesta oli vain viidennes, kun osuus vastaavaan aikaan viime vuonna oli lähes kolmannes.

- Merkittävin syy kysynnän alentumiseen lienee talouden epävarmuus – yritykset eivät uskalla tehdä investointeja vallitsevassa tilanteessa. Toisaalta yritysten taloudellinen asema on ollut yllättävän hyvä, joten pankit ovat pystyneet rahoittamaan yrityksiä ilman Finnveran osallistumista. Pankit ovat hyödyntäneet paljon EU-rahoitusinstrumentteja.

Satakunnassa rahoituksen määrän pudotusta selittää vertailuvuoden rahoituspiikki

Finnveran rahoitus Satakunnan pk- ja midcap -yrityksille laski peräti 60 prosenttia edellisvuodesta 19 miljoonaan euroon (47). Osittain pudotusta selittää vuosittainen vaihtelu.Investointien rahoituksen osuus pysyi ennallaan 37 prosentissa, mutta yritysten perustoimintoihin tarvittavan käyttöpääomarahoituksen osuus nousi edellisvuodesta selvästi 50 prosenttiin (28 %).

- Satakunnan alkuvuoden lukuja rumentaa se, että vertailuvuoden luvuissa oli mukana suuri yksittäinen rahoitushanke. Tämä selittää myös sitä, että alkuvuonna kauppojen rahoitukseen käytettävien toimitusvakuuksien osuus rahoituksesta romahti edellisvuodesta. Maakunnan pk-yritysten investointiaktiivisuuden laskusta kertoo kuitenkin, että investointien osuus rahoituksesta jää käyttöpääoman varjoon, Pelkonen sanoo.

Satakunnassa suuryritysten kotimaan rahoitus säilyi lähes ennallaan 13 miljoonassa eurossa (11).

Rahoitettujen omistajanvaihdosten määrä alhaisimmillaan vuosiin – ”Etenkin kasvuun tähtäävät hankkeet puuttuivat”

Finnveran rahoittamien yritysten omistajanvaihdosten lukumäärä on alhaisimmalla tasolla vuosiin etenkin Varsinais-Suomessa, missä laskua edellisvuoteen verrattuna oli 44 prosenttia. Satakunnassa Finnveran rahoittamat omistajanvaihdokset vähenivät 23 prosenttia. Pääsyy liittynee talouden epävarmuuteen.

- Yrityskauppoja on tehty, kun suuremmat yhtiöt ovat ostaneet pienempiä turvatakseen alihankintansa tai työvoiman saatavuuden. Näissä ehkä kokoluokaltaan pienissä hankkeissa Finnveran rahoitusta ei ole tarvittu. Sen sijaan suuremmat, yritysten kasvuun tähtäävät yrityskaupat ovat olleet selvästi viime vuotta alhaisemmalla tasolla, ja tämä on erittäin huolestuttavaa.

Omistajanvaihdokset tuovat tullessaan yrityksiin dynamiikkaa, osaamista ja sitä kautta kasvua, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa, Pelkonen sanoo.

Lisätiedot:

Seija Pelkonen, aluejohtaja, Länsi-Suomi, puh. 029 460 2620

Liite: Finnveran Lounais-Suomen aluekatsaus 1-6/2022 (PDF)