Hae syksyn yhteishaussa Jyväskylän yliopistoon – tarjolla etenkin IT-alan opintoja
Syksyn yhteishaussa on tarjolla hakukohteita sekä alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon (kandidaatti+maisteri, 3+2 vuotta) johtaviin tutkinto-ohjelmiin että aiemman tutkinnon suorittaneille suoraan maisterin tutkintoon johtaviin kaksivuotisiin tutkinto-ohjelmiin.
Syksyn haussa on tarjolla etenkin informaatioteknologian alan opintoja. Uutuutena syksyllä on mahdollisuus hakea avoimen väylän kauttadiplomi-insinöörikoulutukseen.
Moni hakukohteista on ns. avoimen väylän hakukohteita, joissa edellytetään vaihtelevia määriä aiempia opintoja avoimessa yliopistossa. Tällaisia hakukohteita on mm. tietojärjestelmätieteessä, koulutusteknologiassa ja tietotekniikassa.
Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille on tarjolla kaksivuotisia maisteriopintoja tietotekniikassa.
Aiempia yliopisto-opintoja vaativaan luokanopettajan aikuiskoulutukseen on mahdollisuus hakea Kokkolan yliopistokeskuksessa. Siellä on tarjolla myös tietotekniikan opintoja.
Syksyn yhteishaussa voi hakea enintään kuuteen hakukohteeseen, jotka hakija asettaa hakulomakkeella mieluisuusjärjestykseen. Hakijalle voidaan tarjota pääasiassa vain yhtä opiskelupaikkaa. Hän voi ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta tutkintoon johtavasta koulutuksesta.
Syksyn yhteishaun aikataulu:
- Hakuaika on 31.8.–14.9.2022.
- Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 25.11.2022.
- Hakijan otettava opiskelupaikka vastaan ennen 2.12.2022 klo 15.
- Varasijoilta hyväksyminen päättyy 13.12.2022 klo 15.00.
- Opetus alkaa tammikuussa 2023.
Lisätietoja:
suunnittelija Maria Kotiranta, Jyväskylän yliopiston hakijapalvelut, p. 040 805 4926, maria.kotiranta@jyu.fi
www.jyu.fi/hae
https://www.jyu.fi/fi/hakijalle/nain-haet/syksyn-yhteishaku
Hakukohteet syksyn haussa
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (kandidaatti+maisteri)
- Koulutusteknologian kandidaatti- ja maisteriohjelma, luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3 v + 2 v), todistusvalinta ja avoimen väylä
- Luokanopettajan aikuiskoulutuksen kandidaatti- ja maisteriohjelma (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius), kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3v+2v)
- Tieto- ja ohjelmistotekniikan kandidaatti- ja DI-ohjelma, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v), vain avoimen väylä
- Tietojärjestelmätieteen kandidaatti- ja maisteriohjelma, kauppatieteiden kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v), vain avoimen väylä
- Tietotekniikan kandidaatti- ja maisteriohjelma, luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3 v + 2 v), todistusvalinta, kilpailumenestys ja avoimen väylä
Ylempi korkeakoulututkinto (maisteri)
- Tietotekniikan maisteriohjelma (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius), filosofian maisteri (2 v)
- Tietotekniikan maisteriohjelma, filosofian maisteri (2 v)
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väestönmuutos näkyy jo koulujen arjessa – miltä näyttää oppimisen yhdenvertaisuus ja perusopetuksen tulevaisuus?8.9.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Kunnat järjestävät 2020-luvulla perusopetusta eriytyvissä väestöllisissä olosuhteissa. Useissa Suomen kunnissa lasten määrä vähenee lähivuosina huomattavasti, kasvukeskuksissa puolestaan kehitystä leimaa monikielisen väestönosan kasvu. Tuore opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys luo tilannekuvan perusopetuksen järjestämisen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä hyvin erityyppisissä suomalaisissa kunnissa.
Lihavuuden ehkäisy lapsuudessa on keskeistä sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä8.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreiden suomalaistutkimusten mukaan runsas reipas ja rasittava liikunta, hyvä fyysinen kunto ja terveellinen ruokavalio tukevat valtimoiden terveyttä lapsuudessa ja nuoruudessa. Erityisesti reipas ja rasittava liikunta sekä lihavuuden ehkäisy ovat avainasemassa sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä.
Kirjoitan, koska haluan!5.9.2025 17:50:09 EEST | Tiedote
Suomalaiset nuoret lukevat nykyään kenties enemmän kuin koskaan, mutta lukeminen on sirpaloitunut kännykkäaikakaudella lyhyiden viestien ja tekstien lukemiseen. Vaikka kirjojenkin lukeminen on edelleen yleistä, luettujen kirjojen määrä on laskenut jyrkästi. Erityisesti aktiivilukijoiden määrä on laskenut 15–24-vuotiaiden nuorten joukossa. Herättääksemme osaltamme lukemisintoa julkaisemme valtakunnallisen kirjoituskilpailun 13–16-vuotiaille sekä 17–20-vuotiaille nuorille. Nykytrendin mukaisesti kilpailuraadin parhaiksi valitsemista kirjoituksista julkaistaan kaikille kuunneltavaksi ilmaiset ääniteokset suomalaisessa VoiceBooks-äänikirjasovelluksessa.
Uusi professori tutkii työssä oppimisen ja työhyvinvoinnin yhteyksiä – “Oppiminen ei ole pelkästään innostavaa, vaan se voi myös kuormittaa”4.9.2025 13:09:28 EEST | Tiedote
Toukokuussa aikuiskasvatuksen professorina aloittanut Kaija Collin on tarkastellut työurallaan aikuisten oppimista monesta näkökulmasta. Työssä tapahtuva jatkuva oppiminen puhututtaa etenkin nykyajan vaativassa ja kovatahtisessa työelämässä, mutta sen yhteyksiä työhyvinvointiin tulisi Collinin mukaan selvittää tarkemmin.
Tutkimus selvitti kansallislaulujen tunneilmaisuja – Maamme-laulu poikkeaa valoisuudellaan muista pohjolan sävelistä4.9.2025 10:45:59 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus analysoi 176 kansallislaulun tunneilmaisua. Tulosten mukaan päiväntasaajan läheisyydessä sijaitsevien maiden kansallislaulut ovat energisiä, kun taas pohjoisempien maiden laulut olivat surumielisempiä. Yllättäen suomalaisten Maamme-laulu osoittautui iloisemmaksi kuin osattiin odottaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme