Sijaintitietoa jopa millimetrien tarkkuudella - robottiautot ja ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkka arviointi mahdollistuvat

Kaikki tieto, johon liitetään sijainti, on paikkatietoa. Paikannusta ja paikkatietoa tarvitaan vuorokauden ympäri esimerkiksi finanssialalla, sähköverkoissa sekä liikenteessä maalla, merellä ja ilmassa. Älypuhelimen sovellukset ja autojen navigaattorit tarvitsevat satelliittipaikannusta toimiakseen.

Suomessa tarkimman mahdollisen sijaintitiedon tuottamiseen tarvitaan Metsähovin geodeettista tutkimusasemaa. Se varmistaa, että globaalin satelliittipaikannuksen paikannustiedot ovat yhteensopivia kansallisen paikkatiedon kanssa. Näin paikkatietoa tarvitsevat kriittiset toiminnot toimivat luotettavasti.

- Jotta paikkatieto on luotettavaa, sen on oltava ajantasaista. Maapallo ja sen pinta on jatkuvassa liikkeessä ja Maan muodot muuttuvat. Siksi paikkatiedon pohjana olevaa koordinaattijärjestelmää tulee valvoa ja päivittää jatkuvasti, kertoo geodesian ja geodynamiikan osastonjohtaja professori Hannu Koivula Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Nykyaikainen mittalaitteisto toimivan paikannuksen edellytys

Paikkatiedon määrä ja tarve on kasvanut räjähdysmäisesti. Jotta Suomessa on jatkossakin saatavilla tarkinta ja luotettavinta paikkatietoa, tuli Metsähovin mittalaitteiston uudistaminen välttämättömäksi.

- Tarkka paikannus ja globaalien muutosten mittaus sekä tutkimus vaativat taustakseen tarkinta mahdollista geodeettista dataa. Näiden tuottamisen keskiössä olevat satelliittilaser ja geodeettinen VLBI-mittaustoiminta ovat molemmat kokeneet ja yhä kokemassa kertaluokan hyppäyksen sekä tarkkuudessa että datan määrän tarpeessa. Jotta Maanmittauslaitos pystyy vastaamaan näihin tarpeisiin, oli Metsähovin mittauslaitteisto ja -infrastruktuuri tarpeen tuoda 2020-luvulle, Hannu Koivula toteaa.

Metsähovin mittalaitteiden uusiminen on mittava projekti, jonka aikana infrastruktuuri päivitetään vaihe vaiheelta. GNSS-vastaanottimet ja gravimetrit on päivitetty maailman parhaiksi ja ne ovat jo käytössä. Tällä hetkellä työn alla ovat SLR-satelliittilaser ja VLBI-radioteleskooppi. Infrastruktuurin uudistusta on toteutettu maa- ja metsätalousministeriön erillisrahoituksella. Erillisrahoituksella toteutetun vaiheen päätöstä juhlistettiin 30.8. Metsähovin avajaisissa, jossa paikalla oli myös maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

Uusittu Metsähovin laitteisto mahdollistaa ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkemman arvioinnin

Nykyaikaisen laitteiston avulla saadaan aiempaa tarkempaa paikkatietoa jopa millimetrien tarkkuudella. Tarkka geodeettinen mittaustieto on kriittisen tärkeää päätöksenteossa, kun ennustetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Satelliittimittausten tarkkuudesta riippuu, kuinka luotettavasti arktisen alueen muutoksia voidaan seurata sekä arvioida muutosten vaikutuksia esimerkiksi merenpinnan nousuun ja elinolosuhteisiin. Tarkka ja luotettava paikkatieto on välttämätöntä myös siihen nojaavalle liiketoiminnalle, kuten älyliikenteelle sekä maa- ja metsätaloudelle.

Yhteiskunnan tarvitseman paikkatiedon lisäksi Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman tärkeä tehtävä on geodesian perustutkimus, johon kaikki paikkatieto viimekädessä pohjautuu. Geodesia eli maanmittausoppi on tiede, joka mittaa ja esittää maapallon kokoa ja muotoa sekä kohteiden sijaintia sen pinnalla.

- Tarjoamme parhaan mahdollisen tieteellisen pohjan yhteiskuntaa hyödyttäville sovelluksille viemällä mittaustarkkuuksia sekä datan laatua ja määrää uusille tasoille. Metsähovin merkitystä lisää sen uniikki sijainti maailman toiseksi pohjoisimpana sekä EU:n pohjoisimpana ja itäisimpänä geodeettisena perusasemana, Hannu Koivula sanoo.

Maanmittauslaitoksen tuottama paikkatieto auttaa myös YK:ta

Metsähovin havainnot yhdessä maailman muiden geodeettisten tutkimusasemien kanssa tuottavat mittaukset ja koordinaattijärjestelmät, jotka mahdollistavat paikannussatelliittien sekä Maata tutkivien satelliittien toiminnan.

Metsähovin avulla Suomi hoitaa tärkeän osuutensa globaalien koordinaatistojen ylläpidossa, joka on YK:n kestävän kehityksen tavoite. Suomi oli yhdessä yli 50 muun valtion kanssa viemässä vuonna 2015 tähän liittyvää päätöslauselmaa YK:n yleiskokoukseen.
- Metsähovin geodeettinen tutkimusasema tunnetaan maailmalla tärkeästä osuudestaan globaalin koordinaattijärjestelmän ylläpidossa. Metsähovin infrastruktuurin uudistus edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, sillä geodeettinen infrastruktuuri on maailmalla suuren päivityksen tarpeessa, jotta tarkkaa paikkatietoa on jatkossakin saatavilla päätöksenteon tueksi, kertoo YK:n paikkatietokomitea UNGGIM:n puheenjohtaja Nicholas Brown.

Lisätiedot

Hannu Koivula, prof. osastonjohtaja, Geodesia ja geodynamiikka, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus
029 531 4787, +358 50 430 1639
etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi