Väitös: Ilmastotavoitteet mullistavat kaupunkisuunnittelun 2020-luvulla
1.9.2022 14:38:57 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Sadat kaupungit eri puolilla maailmaa ovat asettaneet itselleen virallisen tavoitteen saavuttaa laskennallinen hiilineutraalisuus 2020–2050-luvuilla. Tavoitteiden saavuttamiseksi kaupungit tekevät parhaillaan mittavia muutoksia energia- ja liikennejärjestelmiinsä.
Ukrainan sota ja pyrkimys irrottautua venäläisistä energialähteistä on kiihdyttänyt huomattavasti siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Jatkossa kaupunkien ilmastotoimet suuntautuvat 2020-luvun kuluessa entistä enemmän ohjaamaan kaupunkirakenteen ja elämäntapojen kehitystä. Päästövähennyksiä haetaan yksittäisten suurten päästölähteiden sijaan laajasta joukosta toimintoja, jotka ovat lähellä ihmisten arkea.
– Hiilineutraalisuustavoitteista seuraa, että kaupunkien suunnittelun ajallinen suunta muuttuu: suunnittelun lähtökohtana on tulevaisuus ja hiilineutraalisuustavoite. Erilaiset toimenpiteet suunnitellaan askeleina tuosta tavoitevuodesta kohti nykypäivää. Samalla etäisestä, vuosikymmenten päässä olevasta tulevaisuudesta tulee aiempaa keskeisempi ja konkreettisempi osa yhdyskuntasuunnittelua, kertoo väitöskirjatutkija, ajatushautomo Demos Helsingin perustaja Aleksi Neuvonen.
Yhdyskuntasuunnitteluun tarvitaan uusia työkaluja
Tällaisen muutoksen tuominen osaksi yhdyskuntasuunnittelun käytäntöjä edellyttää uudenlaisten työkalujen hyödyntämistä. Neuvonen tutkii väitöskirjassaan niin sanottuja backcasting-skenaarioita, joilla voidaan kuvata murroksellisen, määritetystä tavoitteesta nykypäivään etenevän kehityksen vaihtoehtoisia polkuja. Tällaiset tulevaisuuspolut pystyvät kuvaamaan erilaisia yhteiskunnallisia ratkaisuja, joilla kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa.
Backcasting-skenaarioissa ja niiden kehittämisprosesseissa voidaan laajentaa pitkän aikavälin tavoitteista käytävää keskustelua ja siihen osallistujien piiriä kaupunkisuunnittelun ammattilaisista poliitikkoihin ja kaupunkilaisiin.
– Ilman keskustelun laajentamista tekniseltä kalskahtavat hiilineutraalisuustavoitteet värittyvät helposti yksittäisten, poliittisia intohimoja synnyttävien suunnitteluratkaisujen kuten esimerkiksiruuhkamaksujen tai suurten ja kalliiden rakennushankkeiden kautta ja ajautuvat ennen pitkää vastatuuleen, Neuvonen toteaa.
Neuvonen esittelee artikkeliväitöskirjassaan tapoja rakentaa siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan ja sen elämäntapoja kuvaavia skenaarioita. Hän analysoi myös skenaarioiden käyttöä kaupunkiseutujen pitkän aikavälin suunnitteluprosesseissa. Yksi tarkastelluista tapauksista on Greater Helsinki Vision 2050 -suunnittelukilpailu ja sitä seurannut prosessi Helsingin metropolialueen pitkän aikavälin vision rakentamiseksi.
Aleksi Neuvonen on ajatushautomo Demos Helsingin toinen perustaja. Hän on julkaissut laajan joukon yhteiskunnan tulevaisuutta käsitteleviä kirjoja, raportteja ja artikkeleita. Väitöskirja nojaa Neuvosen työhön tulevaisuuden tutkijana.
Filosofian maisteri Aleksi Neuvosen yhdyskuntasuunnittelun alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 16.9.2022 klo 10 Hervannan kampuksen Rakennustalon auditoriossa RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Robert Goodspeed University of Michiganista. Kustoksena toimii professori Panu Lehtovuori Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Väitöskirja tarkastetaan kaksoistutkintona Tampereen yliopiston ohella Radboud University Nijmegenissä, Hollannissa, jossa väitöskirja hyväksyttiin heinäkuun alussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Neuvonen
050 534 4241
aleksi.neuvonen@demoshelsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
