Väitös: Ilmastotavoitteet mullistavat kaupunkisuunnittelun 2020-luvulla

Sadat kaupungit eri puolilla maailmaa ovat asettaneet itselleen virallisen tavoitteen saavuttaa laskennallinen hiilineutraalisuus 2020–2050-luvuilla. Tavoitteiden saavuttamiseksi kaupungit tekevät parhaillaan mittavia muutoksia energia- ja liikennejärjestelmiinsä.
Ukrainan sota ja pyrkimys irrottautua venäläisistä energialähteistä on kiihdyttänyt huomattavasti siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Jatkossa kaupunkien ilmastotoimet suuntautuvat 2020-luvun kuluessa entistä enemmän ohjaamaan kaupunkirakenteen ja elämäntapojen kehitystä. Päästövähennyksiä haetaan yksittäisten suurten päästölähteiden sijaan laajasta joukosta toimintoja, jotka ovat lähellä ihmisten arkea.
– Hiilineutraalisuustavoitteista seuraa, että kaupunkien suunnittelun ajallinen suunta muuttuu: suunnittelun lähtökohtana on tulevaisuus ja hiilineutraalisuustavoite. Erilaiset toimenpiteet suunnitellaan askeleina tuosta tavoitevuodesta kohti nykypäivää. Samalla etäisestä, vuosikymmenten päässä olevasta tulevaisuudesta tulee aiempaa keskeisempi ja konkreettisempi osa yhdyskuntasuunnittelua, kertoo väitöskirjatutkija, ajatushautomo Demos Helsingin perustaja Aleksi Neuvonen.
Yhdyskuntasuunnitteluun tarvitaan uusia työkaluja
Tällaisen muutoksen tuominen osaksi yhdyskuntasuunnittelun käytäntöjä edellyttää uudenlaisten työkalujen hyödyntämistä. Neuvonen tutkii väitöskirjassaan niin sanottuja backcasting-skenaarioita, joilla voidaan kuvata murroksellisen, määritetystä tavoitteesta nykypäivään etenevän kehityksen vaihtoehtoisia polkuja. Tällaiset tulevaisuuspolut pystyvät kuvaamaan erilaisia yhteiskunnallisia ratkaisuja, joilla kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa.
Backcasting-skenaarioissa ja niiden kehittämisprosesseissa voidaan laajentaa pitkän aikavälin tavoitteista käytävää keskustelua ja siihen osallistujien piiriä kaupunkisuunnittelun ammattilaisista poliitikkoihin ja kaupunkilaisiin.
– Ilman keskustelun laajentamista tekniseltä kalskahtavat hiilineutraalisuustavoitteet värittyvät helposti yksittäisten, poliittisia intohimoja synnyttävien suunnitteluratkaisujen kuten esimerkiksiruuhkamaksujen tai suurten ja kalliiden rakennushankkeiden kautta ja ajautuvat ennen pitkää vastatuuleen, Neuvonen toteaa.
Neuvonen esittelee artikkeliväitöskirjassaan tapoja rakentaa siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan ja sen elämäntapoja kuvaavia skenaarioita. Hän analysoi myös skenaarioiden käyttöä kaupunkiseutujen pitkän aikavälin suunnitteluprosesseissa. Yksi tarkastelluista tapauksista on Greater Helsinki Vision 2050 -suunnittelukilpailu ja sitä seurannut prosessi Helsingin metropolialueen pitkän aikavälin vision rakentamiseksi.
Aleksi Neuvonen on ajatushautomo Demos Helsingin toinen perustaja. Hän on julkaissut laajan joukon yhteiskunnan tulevaisuutta käsitteleviä kirjoja, raportteja ja artikkeleita. Väitöskirja nojaa Neuvosen työhön tulevaisuuden tutkijana.
Filosofian maisteri Aleksi Neuvosen yhdyskuntasuunnittelun alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 16.9.2022 klo 10 Hervannan kampuksen Rakennustalon auditoriossa RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Robert Goodspeed University of Michiganista. Kustoksena toimii professori Panu Lehtovuori Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Väitöskirja tarkastetaan kaksoistutkintona Tampereen yliopiston ohella Radboud University Nijmegenissä, Hollannissa, jossa väitöskirja hyväksyttiin heinäkuun alussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Neuvonen
050 534 4241
aleksi.neuvonen@demoshelsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme