Suomelta humanitaarista apua, väliaikaisia asuntoja sekä julkisen hallinnon tukea Ukrainaan

Ukrainan humanitaarinen tilanne jatkaa heikkenemistä ja hätäavun tarpeessa on nyt lähes 18 miljoonaa ihmistä. Talven tulo vaikeuttaa ukrainalaisten tilannetta.

”Suomen nyt myöntämällä yhteensä 35 miljoonan euron rahoituksella vastataan Venäjän hyökkäyksen aiheuttamiin välittömiin tarpeisiin, mutta varaudutaan myös Ukrainan tukemiseen sodan päätyttyä”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnari.

Suurimmat humanitaariset tarpeet liittyvät ruokaturvaan, suojeluun ja käteisapuun. Humanitaarisen avun 15 miljoonan euron rahoituksesta 8 miljoonaa euroa menee YK:n hallinnoimalle Ukraina-korirahastolle, joka muun muassa tukee paikallisten avustusjärjestöjen työtä ja kiinnittää erityistä huomiota vammaisten henkilöiden tarpeisiin. Yhteensä 5 miljoonaa euroa myönnetään Maailman ruokaohjelma WFP:lle, joka tarjoaa ruoka- ja käteisapua lähes kolmelle miljoonalle akuutista ruokaturvattomuudesta kärsivälle ihmiselle. Lisäksi kaksi miljoonaa euroa kohdistetaan YK:n väestörahaston UNFPAn kautta lisääntymisterveyden edistämiseen sekä seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn ja uhrien tukemiseen. Tukea saavat etenkin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset Ukrainan itä- ja eteläosissa.

Siirrettäviä ja esteettömiä perheasuntoja

Ukrainan pyynnöstä Suomi toimittaa väliaikaisia perheasuntoja vähintään 200:lle kotinsa sodassa menettäneelle ukrainalaiselle. Lisäksi Ukrainaan toimitetaan noin kymmenen liikuteltavaa majoitustilaa pelastushenkilöstön käyttöön. Ulkoministeriö hankkii asunnot ja sisäministeriö toimittaa ne Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta.

”Kyseessä ovat nopeasti pystytettävät, purettavat ja siirrettävät asunnot, jotka ovat esteettömiä ja soveltuvat ympärivuotiseen asumiseen. Sellaisille on Ukrainassa valtava tarve: YK arvion mukaan 13 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa hyökkäyksen alun jälkeen”, ministeri Skinnari sanoo.

Pelastushenkilöstölle tarkoitetut suojatut majoituskontit toimitetaan Ukrainan sisäministeriölle. Ukraina tarvitsee liikuteltavia majoitusratkaisuja takaisin vallatuilla alueilla tai lähellä rintamalinjoja, joilla infrastruktuuri on pahoin tuhoutunut ja sotatoimien riski on suuri.

”Pelastushenkilöstö työskentelee Ukrainassa vaikeissa olosuhteissa usein rintamalinjan läheisyydessä. Ukrainaan lähetettävät suojatut majoitustilat auttavat pelastushenkilöstöä jatkamaan työtä siviiliväestön suojaamiseksi. Pelastustoimella on sodan keskellä tärkeä tehtävä esimerkiksi pommituksesta alkaneiden tulipalojen sammuttamisessa ja ihmisten pelastamisessa sortuneista rakennuksista”, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.

Pyrkimyksenä on saattaa apu perille Ukrainaan ennen talven tuloa.

Palkkaa opettajille

Suomi tukee Ukrainan kestokykyä myös kehitysyhteistyön keinoin. Nyt myönnetty 15 miljoonaa euroa kohdistuu Maailmanpankin hallinnoimaan Ukrainan julkisen hallinnon PEACE-yhteisrahastoon. Tavoitteena on tukea Ukrainaa hyökkäyksen aikana, valmistautua välittömän tuen antamiseen sodan päätyttyä sekä varautua jälleenrakennukseen pidemmällä aikavälillä.

Rahastosta kanavoidaan tukea Ukrainan kriittisiin tarpeisiin kuten julkisen sektorin työntekijöiden palkanmaksuun. Rahastosta maksetaan esimerkiksi opettajien palkkoja, jotta lasten koulunkäynti voitaisiin turvata sodasta huolimatta.

Tuki Ukrainaan jatkuu vuonna 2023

Lisätalousarviossa hyväksytystä 70 miljoonan euron lisätuesta yhteensä 30 miljoonaa euroa kohdennetaan humanitaariseen apuun, 35 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön ja viisi miljoonaa väliaikaisiin asuntoihin ja liikuteltaviin majoitustiloihin. Nyt tehdyt päätökset koskevat puolta kokonaissummasta, loput lisätuesta kohdennetaan loppuvuodesta 2022 sekä vuonna 2023.

Tämän kokonaisuuden lisäksi Suomi on antanut Ukrainaan yhteensä 21 miljoonaa euroa lisätukea Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Siitä 9,2 miljoonaa on kohdistettu humanitaariseen apuun ja 11,8 miljoonaa kehitysyhteistyöhön. Ukrainaan on lähetetty myös materiaaliapua, kuten lääkkeitä, majoitteita, ambulansseja ja sammutusautoja, yli 2 miljoonan euron arvosta EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Avun antaminen jatkuu Ukrainan pyyntöjen mukaisesti. Lisäksi Suomi on lähettänyt Ukrainaan puolustustarvikkeita sekä tukenut Euroopan rauhanrahastoa.

Vuodelle 2023 kehitysyhteistyöhön on varattu hallituksen budjettiriihessä hyväksymän talousarvioesityksen mukaisesti 37 miljoonaa euroa.

Lisätietoja

Väliaikaiset perheasunnot ja pelastushenkilökunnan majoitustilat: Juha Savolainen, apulaisosastopäällikkö, kehityspoliittinen osasto, ulkoministeriö, puh. +358 50 324 6507

humanitaarinen apu: Lauratuulia Lehtinen, yksikönpäällikkö, humanitaarisen avun ja politiikan yksikkö, ulkoministeriö, puh. +358 46 921 2030

kehitysyhteistyö: Sirpa Oksanen, yksikönpäällikkö, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksikkö, ulkoministeriö, puh. +358 50 414 5349

Emmi Mäkelä, ministeri Skinnarin erityisavustaja, puh. +358 50 473 6694

siviilipuolen materiaaliapu ja EU:n pelastuspalvelumekanismi: Pekka Tiainen, erityisasiantuntija, sisäministeriö, puh. 050 456 4477 ja Pauliina Eskola, kansainvälisten asioiden johtaja, sisäministeriö, puh. 295 488 263, pauliina.eskola@govsec.fi

Mikko Jalo, ministeri Mikkosen erityisavustaja, puh. 050 304 8522 (ministerin haastattelupyynnöt)