Tuore selvitys: Koulujen tarveperusteista rahoitusta voisi kohdentaa nykyistä tarkemmin
Oppilaiden sosioekonomisista taustoista johtuvia oppimiseroja pyritään Suomessa tasoittamaan suuntaamalla osalle kouluista lisäresursseja tarveperusteisella rahoituksella. Aalto-yliopiston, VATT:n, Helsingin yliopiston ja Helsinki GSE:n tutkijoiden tuore selvitys kertoo, miten rahoituksen kohdentaminen voitaisiin toteuttaa nykyistä tehokkaammin rekisteriaineistojen avulla. Selvitys on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama.
”Tavoitteena on käyttää olemassa olevaa tietovarantoa siten, että tarveperusteinen rahoitus kohdentuu mahdollisimman tarkasti. Lisäksi pyrimme vähentämään hallinnollisesta työstä syntyviä turhia kustannuksia”, selvitysryhmän johtaja, Aalto-yliopiston taloustieteen apulaisprofessori Matti Sarvimäki kertoo.
Selvityksessä ehdotetaan toimintamallia, jossa tarveperusteisen rahoituksen kriteereinä käytetyt oppilaiden taustaominaisuudet kerättäisiin hallinnollisista rekistereistä. Näiden tietojen perusteella muodostettaisiin koulukohtainen indeksi, joka toimisi rahoituksen kohdentamisen perusteena. Mahdollisia oppilaiden taustatietoja ovat esimerkiksi perheen aikuisten työssäkäynti, tulotaso, koulutusaste ja maahanmuuttajatausta. Selvityksessä esitellään myös vaihtoehtoisia tapoja arvioida, miten suuri paino eri taustaominaisuuksille on mielekästä antaa tarveperusteisen rahoituksen kriteereitä muodostettaessa.
Ehdotetun mallin hyödyt syntyvät pääasiassa kahdella tavalla: uusi malli lisäisi nykytilanteeseen verrattuna merkittävästi rahoituksen kohdentumisen tarkkuutta ja läpinäkyvyyttä, ja se poistaisi hallinnon eri tasoilta tarpeen käsitellä tarveperusteiseen rahoitukseen liittyviä hakemuksia.
”Mikäli tällainen järjestelmä perustettaisiin, antaisi se erinomaisen työvälineen valtion ja kuntien tiedolla johtamisen ja päätöksenteon tukemiseen. Tällainen järjestelmä tuottaisi koulukohtaisia tunnuslukuja aineistoista, joihin kunnilla ei muutoin ole itsenäistä pääsyä”, kuvailee selvitystyössä mukana ollut Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius.
Ehdotettu toimintamalli itsessään ei vielä kerro tarvittavan lisäresurssoinnin määrää, eikä sen vaikuttavuutta. Työryhmä esittääkin, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistäisi aiheeseen liittyvää jatkotutkimusta ja toteuttaisi toimenpiteitä, joilla voitaisiin päästä pureutumaan lisäresursoinnin vaikuttavuuteen.
Lue koko selvitys:
http://www.aaltoei.fi/project_post_type/tarveperustainen_resursointi/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Matti Sarvimäki
+358 40 304 45515
etunimi.sukunimi@aalto.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsinki GSE on Aalto-yliopiston, Hanken Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston perustama taloustieteen tutkijakoulu ja tutkimusyksikkö. Se tarjoaa laadukasta koulutusta tulevaisuuden taloustieteilijöille perinteiset oppiainerajat ylittäen. Helsinki GSE tuottaa korkeatasoista tutkimusta, jolla on merkittävää tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsinki Graduate School of Economics
Suomalainen huippututkimus osoittaa: Koronarokotteiden antama epäsuora suoja osoittautui odotettua pienemmäksi4.3.2022 12:00:00 EET | Tiedote
Helsinki GSE:n Tilannehuone -tutkimusryhmän uudessa tutkimuksessa tarkastellaan mRNA-koronavirusrokotteiden vaikutuksia niin suorasti kuin epäsuorastikin terveydenhuollon työntekijöillä ja heidän rokottamattomilla perheenjäsenillään. Tutkimus vahvistaa rokotteiden vaikutuksen rokotetuille ja antaa uutta tietoa koronarokotteen epäsuorasta suojasta erityisesti rokottamattomien lasten osalta. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä.
Helsinki GSE:n Tilannehuoneen selvitys: Rokotukset suojaavat lapsia tehokkaasti tartunnoilta – 11-vuotiailla jopa kaksinkertainen määrä tartuntoja 12-vuotiaisiin verrattuna23.12.2021 14:48:19 EET | Tiedote
Koronatalouden tutkimusryhmä Tilannehuoneen tänään julkaistuihin tietoihin perustuen mRNA-rokotteet näyttävät suojaavan hyvin tartunnoilta myös lapsia, jotka ovat rokotettuja. Tartuntatautitietojen perusteella voidaan nähdä, että 11- ja 12-vuotiaiden lasten tartunnat kehittyivät pitkälti samalla tavalla aina syksyyn 2021 asti. Rokotukset 12–15-vuotiaille lapsille alkoivat elokuussa, jonka jälkeen voitiin havaita 11-vuotiailla selkeästi enemmän tartuntoja kuin 12-vuotiaiden ikäryhmässä.
Dataa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi analysoinut Tilannehuone ajetaan alas vuoden loppuun mennessä10.12.2021 14:15:13 EET | Tiedote
Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n yhteistyössä VATT:n kanssa keväällä 2020 perustama koronatalouden tutkimusryhmä, Tilannehuone, päättää toimintansa vuoden 2021 loppuun mennessä. Yli 20 tutkijaa taloustieteen eri alueilta työllistänyt datatuotanto ajetaan alas vaiheittain, eikä tutkimusryhmä pysty vastaamaan enää uusiin selvityspyyntöihin.
Helsinki GSE:n Tilannehuoneen raportti: Poikkeusolojen kuntavaalit näkyivät erityisesti matalasti koulutettujen ja pienituloisten alhaisessa äänestysaktiivisuudessa25.10.2021 09:03:05 EEST | Tiedote
Kesäkuussa toimitetuissa korona-ajan kuntavaaleissa äänestämisen epätasa-arvo syveni poikkeuksellisen voimakkaasti.
Suomalaisista maailman paras talouskansa – uusi avoin verkkokurssi talouden perusteista tukee tavoitteeseen pääsemisessä14.10.2021 09:34:25 EEST | Tiedote
Miten talous toimii? on ensimmäinen laaja suomenkielinen MOOC talouden vaikutuksista elämäämme.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme