Rehtori Sari Lindblom: Yliopistoilla on keskeinen tehtävä toivon tuojina

Helsingin yliopiston lukuvuoden avajaisissa 5.9. puhunut rehtori Sari Lindblom nosti esiin isot yhteiskunnalliset muutokset, joiden keskellä Eurooppa on viime vuodet ollut. Maanosaamme ovat koetelleet muun muassa niin kutsuttu pakolaiskriisi, Brexit sekä Unkarin ja Puolan huolestuttava oikeusvaltiokehitys. Euroopan yhtenäisyyttä ovat uhanneet myös maailmanlaajuinen koronapandemia sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

– Kriisit koettelevat aina yhteisön ydintä: arvoja ja identiteettiä. Epävarmuuden ja murrosten keskellä yliopistoilla on keskeinen tehtävä toivon tuojina. Meillä on käytössämme tutkitun tiedon voima, jonka avulla voimme vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan, toteaa Lindblom.

Yliopistoissa on vuosisatojen ajan sitkeästi jatkettu työtä yhteiskuntien hyväksi niin sotien, poliittisten kiistojen, kulkutautien kuin monien muiden yhteisöjämme koettelevien kriisien keskellä. Rehtori Lindblom nostaa esiin sivistyksen vastauksena aikamme haasteisiin.

– Sivistys on sekä Helsingin yliopiston arvo että tehtävä, mikä vaatii meiltä aktiivista toimintaa. Uusi tutkittu tieto muokkaa maailmankuvamme ja siksi sivistyskin elää ajassa. Sivistys on tieto- ja taitovaranto, jonka pohjalta osaamme toimia ja ratkaista ongelmia, Lindblom sanoo.

Sivistys toimintana on Lindblomin mukaan muun muassa jatkuvaa oppimista ja oman osaamisen kehittämistä läpi elämän. Se on myös yhteiskunnallista vaikuttamista: tutkimuksen esille tuomista yhteiskunnallisessa keskustelussa, yhteistyötä päättäjien kanssa ja tieteen puolesta puhumista.

Lindblom nostaa esiin, että kipinä sivistyksen syventämiseen syntyy uteliaisuudesta.

– Kun tutkijamme tekevät työtä kaupunkien ilmanlaadun parantamiseksi tai etsivät kestäviä ruoantuotannon tapoja, on uteliaisuuteen pohjautuva sivistys aktiivisessa käytössä. Innostus löytää ja kehittää uutta on enemmän kuin hetken oivalluksia. Katsomme vuosien ja vuosikymmenien päähän ratkaistessamme globaaleja haasteita tieteen avulla, hän toteaa.

”Sivistys on ainoa uusiutuva luonnonvara, joka on täysin omissa käsissämme”

Rehtori Lindblom korostaa, että sivistys tarvitsee resurssit vaikuttaakseen.

– Sivistys kukoistaa, jos vaalimme sitä määrätietoisesti. Sivistys on ainoa uusiutuva luonnonvara, joka on täysin omissa käsissämme. Meidän täytyy pitää huolta korkealaatuisesta tutkimuksesta ja siihen pohjautuvasta koulutuksesta.   

Lindblom ottaa esiin osaamistason nostamisen merkityksen Suomen kilpailukyvyn ja menestyksen varmistajana.

– Suomi tarvitsee lisää korkeakoulutettuja osaajia. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lukumäärää erityisesti Uudenmaan korkeakouluissa on lisättävä ja lisäykseen on osoitettava tarvittava rahoitus.  Osaamistason nostaminen edellyttää koulutusresurssien vahvistamista pitkäjänteisesti, hän sanoo.

Hyvin ennakoitu yliopistorahoitus varmistaa tutkimuksen vapauden ja vaikuttavuuden ja vahvistaa yliopistojen autonomiaa.

– Kun kotimainen rahoitusperusta on pitkäjänteisesti kunnossa, olemme myös  
houkuttelevampi kohde kansainväliselle tutkimusrahoitukselle, muistuttaa Lindblom.

– Ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys tiede- ja koulutuspolitiikassa ovat takeita myös sille, että pystymme kantamaan vastuumme eurooppalaisen osaamisen kehittämisestä.

***

Rehtori Sari Lindblomin puhe lukuvuoden avajaisissa 5.9.2022