Tutkijat hyödyntävät syöpäpotilaiden näytteissä olevaa genomitietoa koneoppimisen avulla
Molekyylidiagnostiikka auttaa löytämään yksittäisille potilaille oikeanlaisen syöpähoidon. Tutkijat ovat erityisen kiinnostuneita syöpäpotilaiden näytteiden DNA-profiloinnista.
– Tätä korvaamattoman arvokasta tietolähdettä ei DNA:n heikon laadun takia tällä hetkellä käytetä molekyylidiagnostiikassa. Formaliini vaurioittaa vakavasti DNA:ta, mikä siis väistämättä vaikeuttaa säilöttyjen kudosten syöpägenomin tutkimista, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Qingli Guo Helsingin yliopistosta.
Syöpägenomien mutaatioprosessien analysointi voi edesauttaa syövän varhaista tunnistamista ja tarkkaa diagnosointia sekä selittää, miksi hoidot lakkaavat tehoamasta joihinkin syöpiin. Uusi menetelmä voi merkittävästi nopeuttaa sellaisten kliinisten sovellusten kehittämistä, jotka voivat vaikuttaa suoraan syöpäpotilaiden hoitoon.
Uusi menetelmä ennusti yli 90 % syövän kehittymiseen liittyvistä prosesseista
Artikkelin pääkirjoittaja Qingli Guo tekee läheistä yhteistyötä Lontoossa sijaitsevan Institute of Cancer Research -tutkimuslaitoksen ja Queen Mary -yliopiston tutkijoiden kanssa. He kehittivät FFPEsig-nimisen koneoppimismenetelmän selvittääkseen tarkalleen, miten formaliini muuttaa DNA:ta.
– Tulostemme mukaan lähes puolet syöpään liittyvistä prosesseista jää huomaamatta ilman kohinanvaimennusta. FFPEsig-menetelmän avulla yli 90 % prosesseista voitiin kuitenkin ennustaa tarkasti, Qingli toteaa.
Syöpä kehittyy vähitellen. Mutaatioprosessien profilointi pitkittäisnäytteistä auttaa tunnistamaan hoidon kannalta hyödyllisiä ennustavia tekijöitä ja tuottamaan diagnoosin kullekin levinneisyysasteelle.
– Löydöksemme avulla voidaan kuvata kliinisesti merkittäviä kasvainten tunnusmerkkejä kasvainnäytteistä, joita on säilytetty vuosikymmenien ajan huoneenlämmössä. Tuottamalla syvällistä tietoa formaliinin vaikutuksesta syövän perimään tutkimuksemme tarjoaa poikkeuksellisen tilaisuuden mullistaa käytössä olevat kasvainten tunnusmerkkien osoitustestit hyödyntämällä suurta määrää kustannustehokkaita arkistonäytteitä.
Tutkijat totesivat, että menetelmä ei tällä hetkellä suodata kaikkia sellaisia artefakteja, joita esiintyi erävaikutuksia tuottavien formaliiniin kiinnitettyjen ja parafiiniin valettujen näytteiden (FFPE) yhteydessä. Lisäksi syövän tyyppi vaikuttaa työkalun tehoon, joten löydöksien tulkinta vaatii tarkkuutta. Tutkijoita kiinnostaa myös näiden menetelmien soveltaminen entistä laajempaan kirjoon arkistonäytteitä.
Tutkimusta rahoittivat Cancer Research UK -järjestö, Helsingin yliopisto ja Suomen Akatemia. Hanketta johtavat artikkelin vanhimmat kirjoittajat professori Ville Mustonen (Helsingin yliopisto) ja professori Trevor Graham (ICR).
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Vasara18.12.2025 13:59:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar.
Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä18.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme