Atooppinen ihottuma hankaloittaa yli miljoonan suomalaisen elämää

– Atooppinen ihottuma on yhtä yleinen sairaus kuin esimerkiksi siitepölyallergia. Molemmat voivat olla alihoidettuja. Atoopikko saattaa sopeutua oireisiinsa, vaikka iho on huonossa kunnossa, kutisee ja kirvelee, kertoo Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.

Atooppisen ihottuman keskeinen oire on ihon voimakas, usein yöunta ja päivittäistä elämää haittaava kutina. Yöunen häiriintymisen myötä elimistön normaali uni-valverytmi häiriintyy, palautuminen normaalista jokapäiväisen elämän rasituksesta huononee ja stressinsietokyky vähenee.

Tyypillistä on myös ihon kuivuus ja hilseily, punoitus ja ihon rikkoutuminen. Erityisesti talvella oireet pahenevat, kun sisäilma kuivuu rakennuksia lämmitettäessä ja ulkona on kylmää.

Allergia-, iho- ja astmaliitto painottaa, että atooppisen ihottuman vaikutukset jaksamiseen terveydenhuollossa tulisi ottaa tosissaan.

– Jos ihmisten atooppista ihottumaa hoidettaisiin nykyistä paremmin, paranisi sairastavien ja heidän perheidensä jaksaminen ja elämänlaatu. Samalla vähenisivät sairauspoissaolot töistä ja opinnoista, mikä hyödyttää paitsi sairastavaa myös koko yhteiskuntaa, Ijäs toteaa.

Atooppinen ihottuma vaikuttaa tutkitusti elämänlaatuun

Kansainvälisten tutkimustulosten mukaan vaikea atooppinen ihottuma voi vaikuttaa merkittävästi sairastavan elämänlaatuun ja -haluun. Masennus ja ahdistuneisuus ovat atooppista ihottumaa sairastavilla yleisiä.

Atoopikot nukkuvat huonosti, kokevat yleisen terveydentilansa huonommaksi kuin keskivertoväestö ja sairastavat keskimääräistä enemmän astmaa ja allergioita. Tutkimukset myös osoittavat, että lapsen atooppinen ihottuma heikentää koko perheen elämänlaatua.

Saman suuntaisia tuloksia atopian vaikutuksesta elämänlaatuun on saatu myös Allergia-, iho- ja astmaliiton kyselytutkimuksissa. Vuonna 2021 atopiaa sairastaville tehdyssä kyselyssä selvisi, että atooppinen ihottuma vaikuttaa noin neljänneksellä haitallisesti harrastuksiin, itsetuntoon ja työuraan. Viidesosa vastaajista koki oman hyvinvoinnin ja työkyvyn heikommaksi.

Samana vuonna atopiaperheille toteutetussa kyselyssä puolet vastanneista koki, että sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ymmärretä ja huomioida riittävästi sairauden aiheuttamaa taakkaa perheelle.