ELY-keskukset

Muuttomatkalla olevia valkoposkihanhia ei ole vielä juuri näkynyt Suomessa

Jaa
Ensimmäiset hanhet arktisilla pesimäalueilla ovat jo muuttovalmiudessa odottamassa sopivaa myötätuulta. Muutto alkanee loppuviikosta tai viikonloppuna.
Valkoposkihanhia muuttomatkalla Kiteellä 15.9.2021. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhia muuttomatkalla Kiteellä 15.9.2021. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Syyskuu on jo pitkällä, mutta valkoposkihanhen Barentsinmeren kanta ei ole vielä lähtenyt muutolle. Suomessa on vasta muutamia mahdollisesti arktisilta alueilta saapuneita valkoposkihanhia.

Suomen oman kannan valkoposkihanhet keräävät voimia muutolleen etenkin Porvoosta Vaasaan ulottuvalla rannikkoalueella. Reilu viikko sitten BirdLife Suomen ja Ympäristökeskuksen laskennoissa Suomessa havaittiin noin 27 000 valkoposkihanhea.

Suomen kanta on viimevuosina hiukan pienentynyt, Barentsinmeren kanta on ehkä hieman kasvanut.

Barentsinmeren pesimättömät tai pesinnässään epäonnistuneet hanhet ovat jo muuttovalmiudessa. Muutolle lähdön käynnistää sopiva myötätuuli. Valkoposkihanhen muutto on ylettynyt Suomeen useana vuonna jo ennen syyskuun puoliväliä. Rajuin rynnistys koettiin viime vuonna 15.9., jolloin kymmeniä tuhansia hanhia muutti Suomeen tai jo kauemmas.

Hanhiperheet saapuvat myöhemmin syys-lokakuussa. Suomen pohjoisosissa monen sorsalinnun pesinnät olivat viikonpari tavallista myöhäisempiä. Myös tiedot Venäjän Kolguevilta kertovat alkukesän olleen kuivan ja kylmän, mutta valkoposkihanhen pesinnät olivat onnistuneet hyvin. Kolguevin saarella pesii maailman suurin valkoposkihanhikolonia, mutta pesintämenestystieto on suppealta alalta, eikä sitä voida yleistää koko laajan pesimäalueen tulokseen.

Muutto alkaa kohta

Koska GPS-lähetinhanhet ovat edelleen kentän ulkopuolella arktisella Venäjällä eikä lintuharrastajiakaan ole siellä antamassa muuttotietoja, jää syksyisin suurin vastuu hanhien muuttojen ennakoinneista sääennusteille.

Ilmatieteenlaitoksen tutkija Mika Rantanen kommentoi:

”Pitkä korkeapaineinen ja kuiva säätyyppi muuttuu tällä viikolla, kun lännestä saapuu maahamme laaja matalapaineen alue. Tiistain jälkeen sateita ja sadekuuroja tulee joka päivä jossain päin maata, eniten torstain tienoilla. Aluksi virtaus on vastainen, mutta matalapaineen siirtyessä Suomen ylle täyttymään tuulet heikkenevät. Ensi sunnuntain–maanantain tienoilla on ennusteissa viitteitä koillisvirtauksesta, kun matalapaine siirtyy Suomen itäpuolelle.

Perjantaina idässä Vienanmereltä Novaja Zemljalle kaakkois- ja itätuulta, Itä-Suomessa vielä etelätuulta. Matalan edelleen heikentyessä ja siirtyessä Itä-Suomen ylle tuulet heikkenevät. Sateita yleisesti. Näyttää siltä, että Novaja Zemljalla tuulet kääntyvät selkeämmin itään. Itä-Suomen sadekuuroja ja vastaisempaa tuulta.

Sunnuntai–maanantai: koillisvirtaus saapuu koko maahan viimeistään maanantaina.”

Ennusmerkkien mukaan valkoposkihanhien muutto alkaisi perjantain–lauantain aikana ja mahdollisesti kiihtyisi sunnuntaina–maanantaina. Tuulten painaessa lintuja luoteisemmaksi, tulisivat käytännössä kaikki ensimmäisen aallon linnut Suomeen ja pysähtyisivät vastatuuliin ja sadekuuroihin. Pian näemme kuinka käy.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Viimevuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.

Lisätietoja

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
p. 0295 026 214


Jari Kontiokorpi
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
jari.kontiokorpi(at)ely-keskus.fi
p. 050 312 8596

Kuvat

Valkoposkihanhia muuttomatkalla Kiteellä 15.9.2021. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhia muuttomatkalla Kiteellä 15.9.2021. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

NOUSU-ohjelma avusti kolmen padon purkua (Rannikko-Suomi)10.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote

Vaelluskalaohjelma NOUSU on vuoden 2025 aikana tukenut vaelluskalakantojen elvytystoimia ELY-keskusten kalatalousyksiköiden toimialueella. NOUSU-ohjelman avustuksella on vuonna 2025 avattu kolme patoa vaelluskaloille kuljettavaksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomainen on myöntänyt toimialueelleen NOUSU-ohjelman kautta avustuksia yhteensä 111 600 euroa kolmelle vaelluskalatutkimushankkeelle ja yhdelle kunnostuskohteelle.

Vesiensuojelun tehostamisohjelma edisti valuma-aluelähtöistä ja maa- ja metsätalouden luonnonmukaista vesienhallintaa3.12.2025 13:02:13 EET | Tiedote

Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset ovat tukeneet valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan toteutusta, kehittämistä ja valtavirtaistamista eri puolella Suomea. Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta myönnettiin vuosina 2019–2023 avustuksia yhteensä 49 maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeelle. Hankkeiden toteutuneet kokonaiskustannukset olivat noin 9,6 miljoonaa euroa, joista valtionavustusten osuus oli 6,5 miljoonaa euroa. Avustuksen osuus oli keskimäärin 67 %, muu rahoitus koostui omarahoituksesta. Teemaa toteutettiin myös tutkimusosiolla ja erillisrahoitettujen pilottien kautta. Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat julkaisseet loppuraportin, jossa arvioidaan kokonaisuuden vaikuttavuutta ja oppeja, ja kuvataan onnistumiset ja kehittämistarpeet.

Alueellinen linjaus ulkomaisen työvoiman käytöstä suppeampi kuin vuosiin28.11.2025 13:45:39 EET | Tiedote

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset ovat päivittäneet alueellisen linjauksen ulkomaisen työvoiman käytöstä. Uusi päivitetty linjaus astuu voimaan joulukuun alussa. Ammattinimikkeiden määrä on edelleen vähentynyt kymmeneen ja on nyt alimmalla tasolla sitten vuoden 2018. Nimikkeitä on poistettu linjauksesta kolmena peräkkäisenä päivityskertana heikon yleisen työmarkkinatilanteen vuoksi. Linjaus päivitetään puolen vuoden välein.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye