Pohjolan pelto- ja metsälinnut taantuvat

16.8.2013 08:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Euroopan peltolinnusto on taantunut noin puoleen viimeisen 30 vuoden aikana, ja taantuminen on jatkunut 2000-luvulla. Juuri julkaistut tulokset perustuvat 27 Euroopan maan linnustonseuranta-aineistoon. Seurantatulokset paljastavat myös alueellisia eroja metsälinnuston tilassa. Heikoimmin Euroopan metsälinnuilla menee Pohjolassa.

Peltolintujen ahdinko on samankaltainen kaikkialla Euroopassa. Suomessa peltolinnut ovat vähentyneet yli 40 prosenttia viimeisen 30 vuoden aikana. Kantojen taantumisen syitä ovat esimerkiksi karjatilojen väheneminen ja elinympäristön yksipuolistuminen muun muassa salaojituksen vuoksi. Huolestuttavin kannankehitys on peltosirkulla, joka on Suomessa vähentynyt 99 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. BirdLife Suomen verkkosivuilta ladattavassa Viljelmien siipiveikot -julkaisussa kerrotaan, miten peltolintujen hyvinvointia voidaan parantaa.

Metsälintujen tila vaihtelee eri puolilla Eurooppaa. Länsi-Euroopassa metsien lintukannat ovat pysyneet vakaina. Sen sijaan Pohjoismaissa metsälinnusto on aineiston mukaan vähentynyt 1980-luvulta. Todennäköisiä syitä tähän ovat metsätalouden aiheuttamat muutokset metsien rakenteessa sekä ilmastonmuutos, joka heikentää boreaalisten lajien elinoloja. Rehevissä lehti- ja sekametsissä elävä sirittäjä on esimerkki taantuneesta metsälajista, jonka kanta on pudonnut noin kolmannekseen 1980-luvulta.

Tiedot Euroopan linnuston muutoksista perustuvat tuhansien vapaaehtoisten lintuharrastajien tekemiin laskentoihin. Linnustonseurantaa koordinoi Euroopassa European Bird Census Council ja Suomessa Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS.

Lisätietoja:

Euroopan linnustonseurannan sivut lajikohtaisiin kannankehitystietoihin ja elinympäristöindikaattoreihin:

Linnustonseuranta Suomessa (Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus)

Maatalouslinnuston suojelu Birdlife Suomen sivuilla

BirdLife Suomen Viljelmien siipiveikot -esite maatalouslinnuista ja niiden huomioonottamisesta

Intendentti Aleksi Lehikoinen, p. 050 318 2340
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
BirdLife Suomi ry

Avainsanat

helsingin keskusmuseo luomus luonnontieteellinen yliopisto

Kuvat

Linkit

LUOMUS

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat ovat vallanneet kaksi kasvitieteellistä puutarhaa. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan yleisökohteissamme: Helsingin ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevassa Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa. Osa geologisista ja paleontologisista näytteistämme on esillä yliopistomuseon yhteydessä toimivassa Mineraalikabinetissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote

Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.

Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote

Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.

J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote

Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.

Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote

Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.

Vakavat infektiot voivat lisätä dementian riskiä26.3.2026 08:14:31 EET | Tiedote

Sairaalahoitoa vaativat infektiot, kuten virtsatietulehdus ja bakteeritaudit, voivat lisätä dementian riskiä itsenäisesti – riippumatta muista samanaikaisista sairauksista. Tutkijat tunnistivat suomalaisesta aineistosta 29 sairautta, jotka olivat yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme