Perhehoitajien kulukorvauksia on nostettava vastaamaan todellisia elinkustannuksia

Perhehoitoliitto pitää välttämättömänä, että kunnat ja kuntayhtymät korottavat perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia, jotta ne saadaan vastaamaan rajusti kohonneiden elinkustannusten tasoa. 

Epävakaan maailmantilanteen takia elinkustannukset ovat nousseet tänä vuonna merkittävästi ja nousevat mitä ilmeisimmin edelleen. Tämä näkyy erityisesti asumisen, ruoan, energian ja polttoaineiden hinnoissa. Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa 2022 esimerkiksi liikenteen kuluttajahinnat olivat 14,6 prosenttia korkeampia kuin vuotta aiemmin, elintarvikkeiden 12,4 prosenttia ja asumisen 9,2 prosenttia. 

Perhehoidossa kunta tai kuntayhtymä siirtää toimeksiantosopimuksella perhehoitajalle julkisen hallintotehtävän, eli lapsen, aikuisen tai ikäihmisen hoivan ja huolenpidon. Perhehoitaja ei kuitenkaan ole elatusvelvollinen suhteessa hoidettaviin. Perhehoitajalle maksettavista kustannusten korvauksista säädetään perhehoitolaissa, jonka mukaan perhehoidossa olevan henkilön hoidon ja ylläpidon kuluista maksetaan perhehoitajalle todellisten kustannusten mukainen korvaus. 

Kulukorvauksella on tarkoitus kattaa hoidettavan peruskuluja, kuten ruoka- ja asumiskuluja, terveydenhuollon menoja (käsikauppalääkkeet), hygieniatarvikkeita ja pienehköjä harrastuskuluja. Perhehoitolaki säätää kuukausittain maksettavan kulukorvauksen vähimmäismäärän, joka on tänä vuonna 437,44 euroa. Kunnat ja kuntayhtymät soveltavat perhehoitolakia edelleen toimintaohjeissaan, joissa määritellään muun muassa kulukorvauksen tarkka määrä. 

Ylimääräisen lapsilisän suuruinen tuki tarpeen

Kuukausittaisen kulukorvauksen tason kohottamisen vaihtoehtona perhehoitoperheiden kasvaneita elinkustannuksia voi kompensoida esimerkiksi ylimääräisen kulukorvauksen muodossa.

Marinin hallituksen syyskuussa tekemän talousarvioesityksen mukaan Kela maksaa joulukuussa 2022 perheille ylimääräisen lapsilisän kohonneiden elinkustannusten kattamiseksi. Tämän saavat myös ne lastensuojelun perhehoitajat, joille Kela maksaa sijoitetun lapsen lapsilisän ja joilla se lasketaan osaksi lapsesta syntyvien kuukausittaisten kulujen korvausta. Osa kunnista ja kuntayhtymistä kuitenkin perii perhehoitoon sijoitetun lapsen lapsilisän itselleen kattaakseen muun muassa perhehoidon ostopalveluiden kuluja, eivätkä nämä lastensuojelun perhehoitajat ole oikeutettuja myöskään ylimääräiseen lapsilisään.

Perhehoitoliitto esittää perhehoitajien yhdenvertaisen kohtelun nimissä, että kunnat ja kuntayhtymät maksavat edellä mainituille lastensuojelun perhehoitajille sekä vammaisten henkilöiden, ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoitajille lapsilisää vastaavan summan ylimääräisenä kulukorvauksena kattamaan perhehoitoperheiden kasvaneita elinkustannuksia. 

Lapsia ja nuoria asuu yli 5 000 sijaisperheessä

THL:n tilastojen mukaan Suomessa asui vuonna 2021 vajaa 18 000 lasta ja nuorta sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle. Heistä noin 42 prosenttia eli 7 500 oli sijoitettu perhehoito- eli sijaisperheisiin. Vuonna 2021 kunnilla ja kuntayhtymillä oli toimeksiantosopimus runsaan 5 100 sijaisperheen kanssa. 

Perhehoitoa käytetään hoivan ja huolenpidon muotona lastensuojelun asiakkaiden lisäksi ikäihmisille ja vammaisille henkilöille sekä pienimuotoisesti myös mielenterveyskuntoutujille. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2021 perhehoidossa oli yli 1 900 ikäihmistä ja noin 1 200 vammaista henkilöä. Ikäihmisten perhekoteja oli 269 ja vammaisten henkilöiden noin 700.

Pitkäkestoisen, mahdollisesti vuosia jatkuvan perhehoidon ohella tarjolla on lyhytkestoista perhehoitoa, jonka avulla esimerkiksi omaishoitaja voi pitää vapaata. Perhehoito voi olla ympäri- tai osavuorokautista, ja sitä voidaan järjestää perhehoitajan kodin lisäksi myös hoidettavan omassa kodissa.