Vaikuta hyvinvointialueen palveluihin

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella valmistellaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelmaa. Suunnitelma määrittää tavoitteita, toimintatapoja ja palveluverkostoa tuleville vuosille. Järjestämissuunnitelma perustuu hyvinvointialueen strategiaan, jonka aluevaltuusto on hyväksynyt 2.5.2022.

Aluehallitus päätti lähettää järjestämissuunnitelman luonnoksen lausuntokierrokselle. Asukkaat, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen henkilöstö sekä eri sidosryhmät voivat tutustua luonnokseen hyvinvointialueen verkkosivuilla ja antaa siitä palautetta 15.–30.9. Järjestämissuunnitelman luonnoksesta on mahdollisuus myös antaa virallinen lausunto. Luonnosta voi kommentoida hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Järjestämissuunnitelman luonnosta työstetään lausuntokierrokselta saatujen kommenttien ja lausuntojen perusteella, ja tavoitteena on, että aluevaltuusto päättää järjestämissuunnitelmasta lokakuussa.

”Toivottavasti mahdollisimman moni asukas ja yhteistyökumppani antaa näkemyksensä suunnitelmasta jatkoa varten”, sanoo hyvinvointialueen strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen.

Palvelujen kysyntä kasvaa ja henkilöstömäärä vähenee

Hyvinvointialueen järjestämissuunnitelma on rakennettu huomioiden Pohjois-Pohjanmaan väestörakenne ja toimintaympäristön muutokset: asiakkaat tarvitsevat yhteen sovitettuja, monialaisesti toteutettuja ja sujuvammin toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja. Väestö ikääntyy voimakkaasti ja palvelutarpeet kasvavat. Ikäihmisten palveluiden lisäksi panostusta tarvitaan lasten, nuorten ja perheiden palveluihin sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on varmistaa laadukkaat, tarpeen mukaiset, vaikuttavat ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Pohjois-Pohjanmaan ihmisille.

”Jotta onnistumme tavoitteessa, tarvitsemme palvelujen yhteensovitusta, palvelurakenteen ja -verkoston merkittävää uudistamista sekä tasapainoisen talouden. Hyvinvointialueen henkilöstömäärä ei riitä nykyiseen palvelujärjestelmään, mikä näkyy tälläkin hetkellä palveluihin pääsyssä ja palveluiden supistamisena. Tarvitaan vahvat, riittävästi resursoidut yksiköt, joissa palvelut toimivat ja henkilöstö voi hyvin. Palveluita on tarkasteltava koko alueen näkökulmasta ja kuntarajoista riippumatta siten, että asukkaiden yhdenvertaiset palvelut voidaan turvata”, sanoo sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto.

Paino peruspalveluihin

Järjestämissuunnitelmassa palvelujen painopiste siirtyy perustasolle. Näin asiakkaille mahdollistetaan palvelut oikeaan aikaan ja vältetään paremmin joutuminen raskaiden palveluiden piiriin, sillä niiden hinta on usein kalliimpi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Esimerkiksi ikäihmisten palveluissa nykyjärjestelmä ei toimi ihanteellisella tavalla, vaan painottuu raskaisiin palveluihin. Ne eivät usein tue ihmisen toimintakykyä, vaan päinvastoin saattavat heikentää sitä.

Painopisteen siirtäminen perustasolle vaatii kuitenkin investointeja, jotka antavat mahdollisuuden raskaiden palveluiden karsimiseen. Palveluketjujen, etälääketieteellisen keskuksen ja kotisairaalan täytyy toimia ennen kuin esimerkiksi järjestämissuunnitelmassa esitettyihin vuodeosastopaikkoihin tehdään muutoksia. Suunnitelmassa esitetään noin 23 miljoonan euron satsausta kotiin annettaviin palveluihin.

”Lyhytnäköisten säästöjen sijaan etsitään vaikuttavia toimenpiteitä, joilla pystytään vastaamaan ihmisten palvelutarpeisiin. Vanhasta on pystyttävä myös luopumaan, jotta voidaan satsata uuteen”, muistuttaa hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma.

Uudistus toteutetaan vaiheittain ja turvallisesti

Suunnitelma on määrä toteuttaa vaiheittain vuosina 2023–2025. Turvallinen siirtymä varmistetaan, ja korvaavat palvelut ovat toiminnassa ennen tällä hetkellä toimivien palveluiden lopettamista tai lakkauttamista.

”Rakenteiden täytyy vastata saamaamme valtion rahoitusta. Hyvinvointialueen talouden näkökulmasta keskeinen tavoite on, että resurssit käytetään mahdollisimman vaikuttavasti asukkaiden palveluiden järjestämiseksi. Tämä edellyttää parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä, digitalisaatiota sekä palveluiden ja rakenteiden uudistamista”, summaa Kirsti Ylitalo-Katajisto.