Toukokuussa käyttöön otettu ns. pohjoismainen työvoimapalvelumalli työhakuvelvoitteineen ei paranna työvoimapalvelujen laatua. Tätä mieltä on 2/3 TE-palvelujen henkilöstölle lähetettyyn kyselyyn vastanneista.

- Henkilöstö raportoi mittavasta ristiriidasta teorian ja käytännön välillä. Paperilla neljä hakemusta kuukaudessa on kaunis ajatus, käytäntö on mekaanista kyttäämistä, kuvaa tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimo Akavan Erityisaloista.

- Kyselyymme vastanneesta henkilöstöstä vain noin joka kymmenes katsoo, että uudistus nopeuttaisi asiakkaiden työllistymistä tai vahvistaisi TE-palveluja. 

- Tärkeintä tuntuu olevan, että malli kirjataan tietojärjestelmään, asiakkaan ohjaus jää toiseksi. Kaikki asiakkaat ahdetaan samaan muottiin, vaikka pitäisi olla yksilöllistä, kertoo eräs työntekijä kyselyn avoimissa vastauksissa.(Lisää avoimia vastauksia tiedotteen loppuosan tutkimusliitteessä.)

- Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin tavoitteita ei työntekijöiden mukaan pystytä saavuttamaan. Hakemusten kirjaaminen syö virkailijalta ajan, jonka hän haluaisi käyttää työttömän tukemiseen. Eniten kärsivät ne asiakkaat, jotka tarvitsisivat paljon tukea, Koskenheimo tiivistää.

-Tilanne on sekä asiakkaille että henkilöstölle turhauttava. Enemmistö työntekijöistä, 63 prosenttia,  kokee työnsä merkitykselliseksi, mutta saman verran on niitä, jotka kokevat työolot huonoiksi. Ollaan tyytymättömiä moniin asioihin, muun muassa työn tuloksellisuuteen sekä tietojärjestelmiin, jotka eivät tue työntekoa.

Keskeiseksi kysymykseksi kyselyssä nousee henkilöstöpula. Peräti 74 prosenttia vastaajista on tyytymätön henkilöstöresurssien riittävyyteen.

-Tilanne vaikuttaa noidankehän kaltaiselta. On kiirettä ja turhautumista,  jolloin ovi käy työpaikalla. Henkilöstön vaihtuvuus lisää virheitä ja tarvetta perehdyttää, mikä lisää edelleen kiirettä ja kuormittaa niitä, jotka pysyvät talossa, Koskenheimo kuvaa.

TE-palvelujen siirto
kuntiin huolestuttaa

Työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin vuonna 2024. Akavan Erityisalojen ja Specia - asiantuntijat ja esihenkilöt ry:n kyselyssä tiedusteltiin nykyiseltä TE-henkilöstöltä, mihin siirrossa tulisi kiinnittää huomiota.

Henkilöstöresrssit nousivat näissäkin vastauksissa ylivoimaisesti ykköseksi. 74 prosenttia nostaa esille pelkonsa henkilöstöresurssien riittävyydestä, kun siirto kuntiin tapahtuu. Toiseksi huolenaiheeksi nousi henkilöstön kuuleminen, johon toivoi panostusta 38 prosenttia. 34 prosenttia kiinnittäisi huomiota muutosjohtamiseen.

– Henkilöstön varsin yksimielinen näkemys liian pienestä henkilömäärästä on otettava vakavasti. TE-palvelujen siirto kuntiin on Suomen oloissa massiivinen muutos, painottaa Specian toiminnanjohtaja Saara Paavola.

- Juuri nyt henkilöstön kuulemiseen tulee panostaa. On huolestuttavaa, että vain joka  kymmenes vastaaja kyselyssämme katsoi, että henkilöstön näkemykset otetaan hyvin huomioon heidän työpaikkansa muutostilanteessa, Paavola sanoo. 

 - Kyselystämme nousi esille myös esihenkilötyön merkitys. Vastauksista näkee, että sitoutuminen ja työhyvinvointi ovat paremmalla tolalla siellä missä johtaminen toimii.  

Lisätietoja: 

tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimo, Akavan Erityisalat, puh. 0201 235 368

toiminnanjohtaja Saara Paavola, Specia - Asiantuntijat ja esihenkilöt, puh. 050 329 7524

Specia on Akavan Erityisalojen jäsenyhdistys, jonka jäsenkuntaa työskentelee TE-palveluissa.

.................................................................

Tutkimusliite

Työllisyyspalveluissa työskentelevien tutkimus, syksy 2022

Kyselyssä oli 135 vastaajaa, joista 51 % työskenteli työllisyyden kuntakokeiluissa ja 40 % TE-toimistoissa. Kyselyaineisto kerättiin 9.8.-2.9.2022 välisenä aikana. 44 % vastaajista työskenteli Uudellamaalla.

Työllisyyspalveluiden työntekijöiden ensiarvio pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimivuudesta on huolestunut ja kriittinen. Vahva enemmistö on sitä mieltä, että uudistus on ei ole käytännössä vastannut sen tavoitteisiin nopeammasta työllistymisestä ja työvoimapalveluiden laadun parantamisesta. Henkilöstöresurssien riittämättömyys näkyy vastauksissa suurimpana huolen aiheena ja epäkohtana.  Uudellamaalla työskentelevien käsitys pohjoismaisen mallin toimivuudesta on muuta Suomea huonompi.

 Enemmistö vastaajista pitää omaa työtään merkityksellisenä ja tärkeänä, mutta tyytymättömyyttä koetaan työturvallisuudessa, henkilöstöresurssien riittävyydessä, toiminnan tuloksellisuudessa, henkilöstön työelämän laadussa ja työhyvinvoinnissa, muutostilanteiden hallinnassa sekä toiminnan joustavuudessa. (Tiedotteen liitteenä graafeja tutkimuksesta.)

Avoimet vastaukset: työntekijöiden kokemuksia pohjoismaisesta mallista

Vastaajat saivat halutessaan jättää myös avoimen kommentin omasta ja/tai työpaikkansa tilanteesta. Avoimia vastauksia tuli yhteensä 72. Tässä muutama esimerkki:

Iso uudistus, jossa kärsivät sekä asiakkaat että työntekijät. Epäloogisuutta ja mielivaltaisuutta lainsäädännössä, jota on vaikea hyväksyä ja selittää asiakkaille. Järkyttävää, kuinka tämän tason uudistuksia tehdään niin, että soveltamisohjeet ovat epämääräiset ja muuttuvat jatkuvasti. Sekä henkilöstö että asiakkaat sekaisin kaiken tämän keskellä. Selviytymistä ja uuvuttavaa.

 

Henkilöstön perehdytys työhön on puutteellista; uuden mallin tavoitteissa maalaillaan, että riviasiantuntija olisi työttömyysturva-asiantuntijan lisäksi uravalmentaja ja sosiaaliohjaaja, mikä on täysin epärealistista, sillä henkilöstön vaihtuvuus on hyvin suurta ja uudet työntekijät tulevat hyvin vaihtelevista taustoista.

 

Työn itsessään koen pohjimmiltaan tärkeäksi ja arvokkaaksi, mutta työn muutokset tuovat liikaa haasteita ja vastuuta asiantuntijoille. Esimiestyön toimimattomuus kuormittaa. Työkaverit ovat huippuja ja ymmärtäväisiä, muuten työssä ei jaksaisi.

 

Olemme kaikki yrittäneet parhaamme mukaan selvitä kesästä ja toimia asiakaslähtöisesti. Moni kokeneempi asiantuntija on alkanut aktiivisesti hakea muualta töitä. Osa miettii myös uudelleenkouluttautumista. Irtisanoutuminen voidaan tehdä lyhyenkin uuden työsuhteen varjolla.

 

Asiakaskuntamme moninaisuutta ei ole lainsäädännössä ole otettu lainkaan huomioon, vaan kieli-, luku-. kirjoitus-, digitaidottomia asiakkaitamme täytyisi velvoittaa neljän työpaikan hakemisella kuukausittain, vaikka siihen ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia. Yksittäisten asiantuntijoiden kontolle on jätetty asiakkaiden kädestä pitäen opastaminen ja paimentaminen, vaikka yksikössämme kullakin asiantuntijalla on pitkälle kolmattasataa asiakasta. Tunne on, että johto on jättänyt meidät yksin tämän muutoksen ja sen käytäntöönpanon kanssa, eikä kommentoi. Millä ajalla perehdymme kaikkiin muutoksiin? Millä ajalla hoidamme kaikki asiakkaamme? Ylemmät tahot päättävät asioistamme ja me saamme asiakkaiden kurat ja vihan niskaamme. Lisäksi toimimattomat järjestelmät kuormittavat jokapäiväistä työtä. Joku työntekijä kysyi yksikkökokouksessa, että kun porukka vaihtaa paikkaa ja ovi käy työllisyyspalveluissa niin pitäisikö miettiä syitä miksi. Johdon vastauksena tähän oli syvä hiljaisuus. Oikeasti, tämä ei voi jatkua näin.

 

Uusi malli on paperilla hyvä ja jalo mutta ei toimi nykyresursseilla eikä palvele asiakasta yksilöllisesti. Teettää paljon teknistä ja turhaa työtä joka vie entistä enemmän aikaa asiakkaan syvälliseltä ohjaukselta ja palvelulta. Tämä malli siis aiheuttaa työssä täysin erilaisen tuloksen ainakin suurissa toimistoissa, kuin mikä oli ajatus.

Työskentelen maahanmuuttajien ja kotoutujien parissa. Osa asiakkaista ei osaa lukea ja kirjoittaa lainkaan. Iso osa ei pysty asioimaan suomeksi eikä osaa käyttää tai ei ole pääsyä verkkoasiointiin. Pohjoismainen malli ei istu näiden asiakkaiden tilanteisiin eikä palvelutarpeeseen. Suunnitelmat pitää päivittää joka välissä ja tulkin kanssa päivittäminen on haasteellista. Suunnitelmaa usein mahdoton päivittää puhelimitse kun asiakas ei pääse suunnitelmaa hyväksymään sähköisesti. Luku- ja kirjoitustaidottomille järjestettävä täydentäviä työnhakukeskusteluja, vaikka eivät osaa hakea töitä ja odottavat paikkaa luku ja kirjoitustaidon koulutukseen (joita järjestetään maks kerran puolen vuoden välein) ja odotusaika koulutukseen on pitkä.

 

Esihenkilö vie työtiimiltä nousseita kehittämisehdotuksia eteenpäin kuntakokeilun esihenkilöstölle ja työntekijöitä kuunnellaan ja asioihin tartutaan hyvin. Itse pohjoismainen työvoimamalli on mahdoton toteuttaa nykyisillä resursseilla tai asiakasmäärillä. Täydentävien työnhakukeskustelujen mahduttaminen kahden viikon välein on mahdoton yhtälö, sillä välillä myös työllistymissuunnitelman päivittäminen 3 kk:n välein on mahdotonta. Lisäksi byrokratian määrä työssä on lisääntynyt huomattavasti, samoin on käynyt tehtävien kirjausten osalta käytettävän työajan osalta. Vaikka mainostettiin, että järjestelmä tekee tietyt asiat automaattisesti, tulee nämä asiat tehdä manuaalisesti, koska järjestelmä tekee ne virheellisesti.

 

Pitkäaikaisasiakkaat sekä asiakasryhmät, joitten kontaktointi on ollut jo aiemminkin 'matalan prioriteetin' tasoa, on nyt unohdettu täysin. Vain uudet asiakkaat saavat pääasiassa palvelua ja hekin vain sitä palvelua, mitä mallissa toteutetaan. Henkilöstömäärä on sairaalloisen alimitoitettu työmäärään nähden.

 

Sinänsä nykyisen hallituksen luoma ajatus on hyvä: enemmän asiakkaiden kohtaamista, karenssit inhimillisemmiksi ja vastaamaan nykyisen työelämän kuvioita, joissa työntekijä ja työnhakija on heiveröinen lastu laineilla. Työnhakuvelvollisuutta ei tulisi ajaa kuin kyytä pyssyn suuhun, vaan esimerkiksi asiakkaan tilannetta seuraten virkailija tekisi työtarjouksia, ellei ole haettu riittävästi työpaikkoja tai muuta mikä täyttää vaaditun aktiivisuuden työllistymisessä, ne sanktiot poistaisin varmaankin kokonaan. Miksi työttömiä kohdellaan kuin rikollisia? Työttömänä on todella haastavaa olla sekä henkisesti että taloudellisesti, etenkin jos sinussa on jotain sellaisia elementtejä (ikä, sukupuoli, etninen tausta) joiden myötä kohtaat työelämäsyrjintää työllistymisessä, vaikka kuinka palavasti haluaisit töihin elättääksesi itsesi ja olla byrokratiasta vapaampi.

 

Haen itse aktiivisesti uutta työtä, sillä lakimuutosten myötä koen tehtävän hoitamisen hyvin mahdottomaksi. Työ on muuttunut myös liukuhihnamaisemmaksi. Byrokratian määrä on tuplaantunut ja asiakaskontakteja pitäisi olla vähintään kaksinverroin kuin aiemmin. Resurssit ovat kuitenkin edelleen samat ja ovi käy jatkuvasti. Kukaan ei ole esittänyt meille miten meidän tulisi päivälle organisoida, jotta uutta palvelumallia voitaisiin toteuttaa täydessä mittakaavassa. Oletettavasti siksi, ettei se ole mahdollista.