Hyvä itsetunto suojaa synnyttävää äitiä – huono itsetunto vahvistaa pelkoa

Juuri julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin synnytyspelon, itsetunnon ja synnytyskokemuksen välisiä yhteyksiä siirtymässä raskausajasta äitiyteen.

– Itsetunnolla voi olla jopa odotettua suurempi merkitys sille, millaiseksi synnyttäjän kokemus synnytyksestään muodostuu. Synnytyspelon vaikutus synnytyskokemuksen laatuun näyttäisi olevan riippuvainen itsetunnon tasosta. Tämä on tutkimuksissa uusi löydös, väitöskirjatutkija Mirjam Raudasoja kertoo.

Synnytyspelko on riski kielteiselle synnytyskokemukselle

Synnytys on merkittävä elämäntapahtuma, joka muistetaan yksityiskohtaisesti jopa loppuelämän ajan. Synnytyskokemus vaikuttaa äidin hyvinvointiin synnytyksen jälkeen, äitiydessä toimimiseen ja äidin mielenterveyteen.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että synnytyspelosta kärsivillä synnyttäjillä on suurempi riski negatiiviselle synnytyskokemukselle kuin muilla. Synnytyspelolla tarkoitetaan elämää haittaavaa pelkoa, joka kohdistuu ajatukseen synnytyksestä. Vaikka jonkin asteisesta pelosta kärsivät hyvin monet synnyttäjät, nyt puhutaan kuitenkin vakava-asteisesta, erilaisia oireita tuottavasta pelosta, joka heikentää hyvinvointia merkittävästi. Synnytyspelko on riskitekijä sekä äidin että vauvan hyvinvoinnille raskausaikana, synnytyksessä ja sen jälkeen.

Itsemyötätunto voi auttaa

Aiemmat tutkimukset eivät juurikaan ole huomioineet äidin itsetunnon roolia synnytyskokemuksen muodostumisessa. Synnytys on kuitenkin psyykkisesti merkittävä tapahtuma, joka haastaa äidin itsetuntoa ja selviytymiskeinoja. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että synnytyspelon vaikutus synnytyskokemuksen laatuun oli riippuvainen äidin itsetunnosta: Mitä korkeampi itsetunto, sitä todennäköisemmin synnytyskokemus oli positiivinen, vaikka äiti olisi kärsinyt synnytyspelosta. Sitä vastoin alhainen itsetunto vahvisti synnytyspelon kielteisiä vaikutuksia synnytyskokemukseen entisestään.

Tulokset ovat merkityksellisiä synnytyspelon psyykkisten mekanismien ymmärtämisen kannalta. Synnytyspelosta kärsivät synnyttäjät saattavat kokea synnytyksen omaa arvoaan uhkaavana ja kokea suorituspaineita sekä pelkoa omasta ja vauvansa selviytymisestä.

– Tuloksia voidaan hyödyntää synnytyspelon hoidon yksilöllistämisessä. Myös synnytysvalmennuksissa kaikille vauvaa odottaville voidaan antaa tietoa itsetunnon vaikutuksista sekä opettaa itsemyötätuntoa, mikä voi auttaa heikosta itsetunnosta kärsiviä, Raudasoja kertoo.

Tutkimus kuuluu Synnytyspelko, synnytyskokemukset ja vanhemmuus -väitöskirjatutkimukseen, josta vastaa väitöskirjatutkija Mirjam Raudasoja. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla vuonna 2020–2021. Siihen vastasi ensimmäisenä ajankohtana 125 äitiä, joista 113 (90,4 %) vastasi myös toisen ajankohdan kyselyyn. Tutkimukseen osallistuneista äideistä 11,5 % kärsi vakavasta synnytyspelosta. Vastaukset analysoitiin tilastollisesti polkuanalyysilla. Tutkimus on julkaistu oman alansa tieteellisessä lehdessä.

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Mirjam Raudasoja
mirjam.a.k.raudasoja@jyu.fi, puh. 044 3625046

Tutkimusartikkeli:

Raudasoja, M., Sorkkila, M., Vehviläinen-Julkunen, K., Tolvanen, A. & Aunola, K. (2022). The role of self-esteem on fear of childbirth and birth experience. Journal of Reproductive and Infant Psychology (early online). DOI: 10.1080/02646838.2022.2115989