Hyvä itsetunto suojaa synnyttävää äitiä – huono itsetunto vahvistaa pelkoa
Juuri julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin synnytyspelon, itsetunnon ja synnytyskokemuksen välisiä yhteyksiä siirtymässä raskausajasta äitiyteen.
– Itsetunnolla voi olla jopa odotettua suurempi merkitys sille, millaiseksi synnyttäjän kokemus synnytyksestään muodostuu. Synnytyspelon vaikutus synnytyskokemuksen laatuun näyttäisi olevan riippuvainen itsetunnon tasosta. Tämä on tutkimuksissa uusi löydös, väitöskirjatutkija Mirjam Raudasoja kertoo.
Synnytyspelko on riski kielteiselle synnytyskokemukselle
Synnytys on merkittävä elämäntapahtuma, joka muistetaan yksityiskohtaisesti jopa loppuelämän ajan. Synnytyskokemus vaikuttaa äidin hyvinvointiin synnytyksen jälkeen, äitiydessä toimimiseen ja äidin mielenterveyteen.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että synnytyspelosta kärsivillä synnyttäjillä on suurempi riski negatiiviselle synnytyskokemukselle kuin muilla. Synnytyspelolla tarkoitetaan elämää haittaavaa pelkoa, joka kohdistuu ajatukseen synnytyksestä. Vaikka jonkin asteisesta pelosta kärsivät hyvin monet synnyttäjät, nyt puhutaan kuitenkin vakava-asteisesta, erilaisia oireita tuottavasta pelosta, joka heikentää hyvinvointia merkittävästi. Synnytyspelko on riskitekijä sekä äidin että vauvan hyvinvoinnille raskausaikana, synnytyksessä ja sen jälkeen.
Itsemyötätunto voi auttaa
Aiemmat tutkimukset eivät juurikaan ole huomioineet äidin itsetunnon roolia synnytyskokemuksen muodostumisessa. Synnytys on kuitenkin psyykkisesti merkittävä tapahtuma, joka haastaa äidin itsetuntoa ja selviytymiskeinoja. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että synnytyspelon vaikutus synnytyskokemuksen laatuun oli riippuvainen äidin itsetunnosta: Mitä korkeampi itsetunto, sitä todennäköisemmin synnytyskokemus oli positiivinen, vaikka äiti olisi kärsinyt synnytyspelosta. Sitä vastoin alhainen itsetunto vahvisti synnytyspelon kielteisiä vaikutuksia synnytyskokemukseen entisestään.
Tulokset ovat merkityksellisiä synnytyspelon psyykkisten mekanismien ymmärtämisen kannalta. Synnytyspelosta kärsivät synnyttäjät saattavat kokea synnytyksen omaa arvoaan uhkaavana ja kokea suorituspaineita sekä pelkoa omasta ja vauvansa selviytymisestä.
– Tuloksia voidaan hyödyntää synnytyspelon hoidon yksilöllistämisessä. Myös synnytysvalmennuksissa kaikille vauvaa odottaville voidaan antaa tietoa itsetunnon vaikutuksista sekä opettaa itsemyötätuntoa, mikä voi auttaa heikosta itsetunnosta kärsiviä, Raudasoja kertoo.
Tutkimus kuuluu Synnytyspelko, synnytyskokemukset ja vanhemmuus -väitöskirjatutkimukseen, josta vastaa väitöskirjatutkija Mirjam Raudasoja. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla vuonna 2020–2021. Siihen vastasi ensimmäisenä ajankohtana 125 äitiä, joista 113 (90,4 %) vastasi myös toisen ajankohdan kyselyyn. Tutkimukseen osallistuneista äideistä 11,5 % kärsi vakavasta synnytyspelosta. Vastaukset analysoitiin tilastollisesti polkuanalyysilla. Tutkimus on julkaistu oman alansa tieteellisessä lehdessä.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Mirjam Raudasoja
mirjam.a.k.raudasoja@jyu.fi, puh. 044 3625046
Tutkimusartikkeli:
Raudasoja, M., Sorkkila, M., Vehviläinen-Julkunen, K., Tolvanen, A. & Aunola, K. (2022). The role of self-esteem on fear of childbirth and birth experience. Journal of Reproductive and Infant Psychology (early online). DOI: 10.1080/02646838.2022.2115989
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920
viestinta@jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston uusiksi vararehtoreiksi on valittu Kaisa Miettinen ja Pasi Raiskinmäki2.5.2024 13:02:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on 2.5.2024 tehnyt päätöksen Kaisa Miettisen ja Pasi Raiskinmäen valinnasta vararehtoreiksi. Vararehtoreiden nelivuotiskausi alkaa 15.8.2024. Marja-Leena Laakso jatkaa koulutuksesta vastaavana vararehtorina.
Fyysinen väkivalta suomalaisissa kouluissa on harvinaisempaa kuin Euroopassa keskimäärin, mutta nettikiusaaminen yhtä yleistä2.5.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
WHO-Koululaistutkimuksen tulokset kertovat, että koulukiusaaminen on Suomessa yhtä yleistä kuin Euroopan maissa keskimäärin. Hälyttävän moni - joka kymmenes koululainen - joutui kiusatuksi 2–3 kertaa kuukaudessa vuonna 2022. Kiusaaminen netin välityksellä on yleistynyt ja koululaisten turvattomuuden tunne on lisääntynyt.
Yli 500 lasten ja nuorten liikunnan huippuasiantuntijaa 52 eri maasta kokoontuu Jyväskylään 13.–17.5.202429.4.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen liikuntapedagogiikan ja -kasvatuksen asiantuntijoiden AIESEP-kongressi järjestetään Jyväskylän yliopistossa 13.–17.5.2024. Kongressiin saapuu yli 500 osallistujaa 52 maasta ympäri maailman. Viisipäiväisen tapahtuman ohjelma kattaa uusimman tutkimuksen ja tulokset lasten ja nuorten liikkumisesta. Toivotamme median edustajat tervetulleiksi tapahtumaan tutustumaan alan ajankohtaisimpiin aiheisiin ja parhaisiin osaajiin!
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme