Vanhemman ja vauvan tunneyhteyden tukeminen parantaa keskosvauvan aivoverkostojen kehitystä

Helsingin ja Columbian yliopistojen yhteistutkimuksessa selvitettiin, miten keskoslapsen aivojen kehitys muuttuu, jos tehohoidossa olevan vauvan vanhempia ohjataan luomaan hyvä tunneyhteys lapseensa.

Columbian yliopiston professorit Martha Welch ja Michael Myers olivat jo aiemmin havainneet, että keskoslapsen myöhempää neurokognitiivista kehitystä voidaan parantaa huomattavasti tukemalla äidin ja lapsen varhaista syvää tunneyhteyttä ja vuorovaikutusta.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa mitattiin keskosten tehohoidossa hoidettujen lasten aivoverkostojen toimintaa. Kaikki vauvat saivat normaalia keskoshoitoa, mutta osalle perheistä annettiin lisäksi tukea lapsen ja vanhemman välisen yhteyden vahvistamiseksi.

Tulosten perusteella uusi hoito paransi vauvan aivojen toimintaa niin paljon, että keskoslasten aivoverkkojen toiminta muistutti normaalisti laskettuna aikana syntyneiden verrokkilasten aivoverkkoja.

– Keskosvauvojen teho-osastolla tapahtuva hoito on parantunut valtavasti, mutta aivojen kehityksen tukeminen on edelleen maailmanlaajuinen haaste. Hoitoinnovaatioiden rinnalle tarvitaan parempia menetelmiä mittaamaan sitä, miten uudet hoidot vaikuttavat suoraan kehittyvän lapsen aivoissa, tutkimusta johtanut professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta kertoo.

Uudet, hoidon tuloksia mittaavat menetelmät kehittävät keskoshoitoa

– Kehittämämme uudet aivotoiminnan analyysimenetelmät auttoivat mittaamaan sitä, miten uusi hoito vaikuttaa vauvan aivoverkostojen kehitykseen. Lisätukea saaneilla keskosilla aivot kehittyivät lähemmäksi täysiaikaisia verrokkeja. Ja mikä tärkeintä, havaitsimme että nämä muutokset liittyivät myös parempaan myöhempään neurokognitiiviseen kehitykseen, lasten aivoverkostoja analysoinut väitöskirjatutkija Pauliina Yrjölä kertoo.

– Nyt tehty tutkimus osoittaa myös, miten tärkeää on yhdistää pitkäjänteinen tekninen kehitystyö innovatiiviseen kliinisten hoitojen kehitykseen. Helsingissä on tehty kahden vuosikymmenen ajan uraauurtavaa kehitystyötä vauvojen aivotoiminnan arvioinnissa, kun taas New Yorkissa on tehty poikkeuksellisen kiinnostavaa ei-lääkkeellistä keskosten hoitotutkimusta. Tulokset avaavat paljon näkymiä sekä aivotutkimuksen että kliinisen hoidon saralla, toteaa menetelmän teknisestä kehityksestä vastannut tohtori Anton Tokariev.

Viime vuosina useissa tutkimuksissa on tuotu keskosvauvan teho-osastohoitoon erilaisia ympäristöä “rikastavia” aistiärsykkeitä (nk. environmental enrichment) kuten musiikkia, hierontaa tai ihokontaktia. Nyt tehty uusi tutkimus korostaa vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen merkitystä. Tutkimuksessa osoitetaan, että vanhemman ja lapsen tunneyhteyden tukeminen voi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja jopa lapsen aivojen toiminnalliseen rakentumiseen.

– Maailmanlaajuisesti ajatellen uudet löydökset ovat erityisen kiinnostavia myös siksi, että tämänlainen hoidon parantaminen on täysin tasa-arvoista ja kaikkien saavutettavissa, riippumatta terveydenhuollon tai yksittäisen potilaan resursseista, professori Vanhatalo huomauttaa lopuksi.

Alkuperäinen artikkeli: Pauliina Yrjölä, Michael M. Myers, Martha G. Welch, Nathan J. Stevenson, Anton Tokariev, Sampsa Vanhatalo. Facilitating early parent-infant emotional connection improves cortical networks in preterm infants. Science Translational Medicine. 14, eabq4786 (2022). DOI: 10.1126/scitranslmed.abq4786.

Lisätietoja

Sampsa Vanhatalo, professori, Helsingin yliopisto ja BABA tutkimuskeskus, Uusi lastensairaala, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
sampsa.vanhatalo@helsinki.fi
p. 050 528 6119

Pauliina Yrjölä, DI, väitöskirjatutkija, erikoistuva sairaalafyysikko, Helsingin yliopisto ja BABA tutkimuskeskus, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
pauliina.yrjola@helsinki.fi
p. 040 0478 695

Anton Tokariev, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto ja BABA tutkimuskeskus, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
anton.tokariev@helsinki.fi
p. 045 8788184 (aikavyöhyke Suomi -7 tuntia)