PTT-ennuste: Koko ruokaketju joutuu sopeutumaan korkeampiin kustannuksiin – maatilojen kriisi ei hellitä

”Koko ruokaketju – tuottajat, teollisuus, kauppa ja kuluttajat - joutuu sopeutumaan korkeisiin kustannuksiin. Kriittinen tekijä lähikuukausina koko ruokaketjulle on sähkön saatavuus ja hinta sekä maataloudelle lannoitteiden hintakehitys”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Energialle ja lannoitteille löytyy kuitenkin uusia tuontimaita ja tuotantoa sopeutetaan, minkä seurauksena hintojen nousu hidastuu ja kääntyy laskuun ensi vuoden aikana. Hintataso jää silti tavanomaista korkeammaksi.

Ennuste perustuu oletukseen, jossa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu. Sodan tilannekuva voi muuttua nopeasti, mikä ylläpitää epävarmuutta markkinoilla.

Tuotantopanosten hurjin hinnannousu taittuu ensi vuonna

Maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat nousseet voimakkaasti koko vuoden 2022 ajan. Lannoitteiden ja lannoiteraaka-aineiden tuonti Venäjältä käytännössä lakkasi EU:n pakotteiden sekä Venäjän vastapakotteiden vuoksi. Maakaasun tuonti Venäjältä Eurooppaan on lähes loppunut, minkä takia Euroopan lannoitetehtailla on jouduttu supistamaan tai jopa keskeyttämään tuotantoa.

Lannoitteiden hinnat jäävät vuonna 2023 viime vuosia korkeammalle tasolle, mutta ne ovat laskusuunnassa. Markkinat alkavat sopeutua saatavuusongelmiin, ja hankintoja pystytään tekemään uusia reittejä pitkin. Lannoitteiden korkea hinta aiheuttaa epävarmuutta erityisesti ensi vuoden viljelyn kannattavuuteen.

Sähkön hinta on ollut voimakkaassa nousussa keväästä asti, mutta seuraukset näkyvät tiloilla viiveellä. Tulevan talven olosuhteet ja lämmityksen tarve vaikuttavat sähkön hintakehitykseen sekä saatavuuteen, mikä voi aiheuttaa suuria lisäkuluja maatiloilla. Sähkön hinnan nousu kasvattaa samalla jalostavan teollisuuden kustannuksia.

”Suurimmat vaikutukset kohdistuvat erityisesti kasvihuonetuotantoon ja lypsykarjatiloille. Kustannusten kasvu voi heikentää esimerkiksi kotimaisten kasvihuonetuotteiden saatavuutta talven aikana”, kertoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen.

Maatalouden yrittäjätulo säilyy heikkona

Tuotantopanosten hinnannousua on saatu kompensoitua osittain maatalouden tuottajahintojen korotuksilla. Niin viljan, lihan kuin maidonkin tuottajahinnat ovat nousseet ennätyksellisen paljon, mutta nousupaineita on edelleen. Maatalouden akuutti kustannuskriisi jatkuu, mikä heikentää kannattavuuskehitystä ja lisää maksuvalmiusongelmia.

”Viime vuonna romahtanut yrittäjätulo säilyy tänä vuonna nimellisesti edellisvuoden tasolla, jos yrittäjätulossa ei oteta huomioon valtion keväällä myöntämää maatalouden kriisitukipakettia. Paketti nostaa yrittäjätuloa tänä vuonna, mutta nopea inflaatio heikentää sen reaalista arvoa. Korkea kustannustaso lisää maataloustuotannon riskejä ja kasvattaa kannattavuuseroja tilojen välillä”, sanoo Päivi Kujala.

Ruuan hinnannousu kiihtyy loppuvuonna

”Ruuan hinnan ennakoidaan tänä vuonna nousevan keskimäärin 11 prosenttia. Nousuhuippu ajoittuu lähikuukausiin, jolloin nähdään jopa 15–20 prosentin inflaatiokuukausia. Ruoka on merkittävä yleistä inflaatiota nostava ajuri energian ja korkojen lisäksi”, kertoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Lihan, maitotuotteiden, juuston ja kananmunien hintojen arvioidaan nousevan loppuvuonna yli 20 prosenttia. Myös viljan ja leipätuotteiden hintojen nousu kiihtyy. Vihannesten hinnat nousevat merkittävästi syksyllä ja talvella, kun sähkön hinta lisää kasvihuonetuotannon kustannuksia.

Ensi vuonna ruuan hinnan nousu jatkuu, mutta vauhti hidastuu. Alkuvuodesta nähdään vielä korkeita nousuprosentteja. Vuoden 2023 lopulla ruuan hinnan arvioidaan hieman laskevan, mutta hintataso säilyy silti huomattavasti totuttua korkeampana.

Hintojen nousu nostaa elintarviketeollisuuden liikevaihtoa sekä elintarvikkeiden tuonnin ja viennin arvoa. Tuonnin arvo kasvaa viennin arvoa enemmän, mikä kasvattaa sektorin kauppataseen alijäämää. Tuonti kasvaa myös määrällisesti, mutta viennin kasvu johtuu lähes kokonaan vientihintojen noususta.