Melon vesivoimalaitokseen Suomen ensimmäinen maapatoon rakennettu porapaaluseinä

Melon vesivoimalaitoksen porapaaluseinän rakentaminen alkoi keväällä 2022. Sen arvioidaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Korjaustyö on jo tähän mennessä herättänyt kiinnostusta sekä kotimaassa että ulkomailla.
- Uskon, että PVO-Vesivoiman esimerkki tämän uudenlaisen padon korjausmenetelmän käytössä kannustaa vastaaviin projekteihin muuallakin. Merkittävää tässä on se, että porapaaluseinä on suomalainen innovaatio ja osaaminen Suomessa on siis huippuluokkaa, kertoo omaisuudenhoidon asiantuntija Matti Åman PVO-Vesivoimasta.
Melossa on jo käynyt rakennustavasta kiinnostuneita vierailijoita esimerkiksi Keski-Euroopasta. Ainutlaatuisen Melon vesivoimalaitoksen korjauksesta tekee se, että porapaaluseinää ei ole Suomessa aiemmin käytetty maapadon korjauksessa. Pysyvänä rakenteena porapaaluseiniä on esimerkiksi kanavien reunojen ja rantamuurien tukirakenteena.
- Se, että porapaaluseinä tehdään maapatoon, on poikkeuksellista. Vesipaineen alainen maapato on rakenteena hyvin herkkä ja paalutuksessa käytettävät koneet ovat raskaita, Åman selittää.
4500 neliömetriä uutta tiivistä seinää
Melon maapatoon porataan 193 paalua, joista pisimmät ovat liki 70 metriä pitkiä. Pato uudistetaan kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa pinta-alaltaan noin 4500 neliömetrin aluetta. Porapaaluseinä upotetaan alapäästään kallioon.
Matti Åman kertoo, että porapaaluihin päädyttiin vuosien korjausrupeaman jälkeen, sillä aiemmin käytetty injektiomenetelmä ei tuottanut toivottua tulosta. Maapadossa havaittuja muutoskohtia vahvistettiin aiemmin injektoimalla sementtilaastilla ja bentoniittisavella. Muut korjausmahdollisuudet eivät Melon kohdalla ei olleet mahdollisia, sillä ne olisivat vaatineet patoaltaan tyhjennyksen korjaustöiden ajaksi. Nyt voimalaitos on töiden ajan normaalisti tuotannossa, eikä korjaustöillä ole vaikutusta Melon yläpuolella sijaitsevan Pyhäjärven vedenpintaan.
- Kertakustannuksena porapaaluratkaisu on kalliimpi, mutta emme saaneet patoa riittävällä varmuudella kuntoon injektoinnilla. Siitä voimme kuitenkin olla varmoja, että tämän korjauksen jälkeen pato erittäin hyvässä kunnossa, Åman sanoo.
Suomalaista huippuosaamista
Matti Åman antaa kiitosta yhteistyökumppaneille. Urakoitsijana toimii KFS Finland Oy ja porapaalut toimittaa SSAB. Hankkeen rakennuttaja- ja valvontakonsulttina toimii Welado Oy.
- Projekti on sujunut erittäin hyvin. Koska kyseessä on ainutlaatuinen maapadon korjaustyö, suunnitteluvaiheessa meillä ei ollut aiempaa kokemusta siitä, päästäänkö porapaaluilla kallioon saakka, mutta KSF Finland on ollut erittäin pätevä ja osaava.
- Melon padon ainutlaatuisen hankkeen menestystä on siivittänyt erinomainen yhteistyö PVO-Vesivoiman kanssa. Vahva osaamisemme ja innovatiiviset geotekniset ratkaisut olivat avainasemassa tässä uraauurtavassa projektissa, joita vain harva erikoispohjarakentamisen ammattilainen pystyy toteuttamaan, kiittelee KFS Finlandin toimitusjohtaja Tommi Hakanen.
Lisätietoja: Matti Åman, asiantuntija, omaisuudenhoito, PVO-Vesivoima Oy, matti.aman@pvo.fi, puh. 050 3038 621
Melon vesivoimalaitos
- Melon vesivoimalaitos on otettu käyttöön vuonna 1971. Voimalaitos siirtyi PVO-Vesivoiman omistukseen vuonna 1994. Voimalaitos sijaitsee Kokemäenjoessa Nokialla.
- Voimalaitoksen teho on 67,9 megawattia. Laitoksen putouskorkeus on 20 metriä.
- Maapadon osuus on Melossa noin 20 metriä, jonka alapuolella on noin 40 metriä syvä kaivinpaaluseinä tiivisteenä. Pato on kokonaisuudessaan 123 metriä pitkä. Pinta-alaa padossa on 4500 neliömetriä.
- Korjauksen yhteydessä pisimmät kallioon porattavat paalut ovat 67 metriä pitkiä. Paaluja porataan seinämään 193 kappaletta. Maapadon korjauksessa on tehty tiivistä yhteistyötä valvovan patoviranomaisen kanssa.
- Vastaava porapaaluseinä löytyy esimerkiksi kauppakeskus Triplasta Helsingistä.
- Porapaaluseiniä käytetään pysyvissä rakenteissa, joissa vaaditaan suurta pysty- ja vaakakuorman kestävyyttä.
Kuva: Pohjolan Voima, Rami Marjamäki
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
- 2022 09 27 Melon vesivoimalaitokseen Suomen ensimmäinen porapaaluseinä maapatoon.docx
- 2022 09 27 Melon vesivoimalaitokseen Suomen ensimmäinen porapaaluseinä maapatoon.pdf
- 2022 09 27 Melo hydropower plant to have the first bored pile wall in an earth dam in Finland.docx
- 2022 09 27 Melo hydropower plant to have the first bored pile wall in an earth dam in Finland.pdf
Tietoja julkaisijasta
PVO-Vesivoima Oy tuottaa sähköä vesivoimalaitoksilla Iijoella, Kemijoella ja Kokemäen-
joella. Yhtiön sähköntuotanto on keskimäärin 1,7 terawattituntia vuodessa. Yhtiö kuuluu
Pohjolan Voima -konserniin. www.pohjolanvoima.fi; Twitter: @PVOVesivoima
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjolan Voima Oyj
Pohjolan Voiman Askanaavalle suunnitteleman pumppuvoimalaitoshankkeen YVA-ohjelma nähtävillä – myös hankkeen Puhti-toimisto aukeaa Kemijärvellä7.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Vesivoiman Puhti-pumppuvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA) on nyt nähtävillä. Hankkeen YVA-ohjelma on jätetty Lapin ELY-keskukselle ja siihen voi tutustua sekä esittää sisällöstä näkemyksiä 5.6. saakka. Ohjelmaa esitellään yleisötilaisuudessa 21.5. klo 17.00 Kemijärven kulttuurikeskuksen auditoriossa, ja se löytyy myös ympäristöhallinnon verkkosivuilta sekä esimerkiksi alueen kirjastoista. YVA-ohjelman jättäminen käynnistää YVA-menettelyn, johon kuuluvat tutkimukset ja selvitykset jatkuvat vuoden 2026 loppuun saakka. Tämän myötä hankkeen Puhti-toimisto avautuu kuntalaisille Kemijärven toimitaloon toukokuussa.
Porin Prosessivoima investoi sähkökattilaan31.3.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Pohjolan Voiman tytäryhtiö Porin Prosessivoima on tehnyt investointipäätöksen 60 megawatin sähköhöyrykattilasta. Kattila tulee osaksi Porin Prosessivoiman nykyistä voimalaitoskokonaisuutta. Se varmistaa ja tehostaa energian tuotantoa, ja sen tarkoituksena on vähentää polttoaineen käyttämisen tarvetta ja pienentää näin voimalaitoksen päästöjä. Lisäksi sähköhöyrykattilan avulla pystytään tuottamaan sähköjärjestelmää vakauttavaa säätövoimaa. Investoinnin suuruus on 10,5 miljoonaa euroa ja se valmistuu suunnitelmien mukaan elokuussa 2026.
Näkökulma: Ympäristövaikutusten arviointi ohjaa pumppuvoimalahankettamme10.2.2025 10:02:00 EET | Tiedote
Askanaavan alueelle suunniteltava pumppuvoimalaitos etenee nyt ympäristövaikutusten arviointiin. Tarkastelemme muun muassa vaikutuksia luontoon, porotalouteen, alueen virkistyskäyttöön, metsästykseen ja marjastamiseen, sekä vaikutuksia Kemijärveen kuten virtauksiin, kalastoon, virkistyskäyttöön ja jääolosuhteisiin.
Pohjolan Voiman pumppuvoimalaitoshanke Kemijärvellä etenee ympäristövaikutusten arviointiin10.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen suurimpiin energiayhtiöihin lukeutuva Pohjolan Voima siirtyy pumppuvoimalaitoshankkeessaan ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -vaiheeseen. Yhtiö kertoi vuosi sitten helmikuussa 2024 selvittävänsä pumppuvoimalaitoksen rakentamismahdollisuutta Kemijärven alueelle.
Melon vesivoimalaitoksen peruskunnostus käynnissä – molemmat turbiinit kunnostetaan tänä vuonna23.1.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kokemäenjoen vesistöön kuuluvassa Nokianvirrassa, Nokialla sijaitsevan Melon vesivoimalan turbiinien peruskunnostus on aloitettu etuajassa. Kunnostushanke päätettiin käynnistää jo loppuvuonna 2024 voimalan toisessa turbiinissa ilmenneen laakerivaurion takia. Vaurioituneen 2. turbiinin kunnostus on käynnissä ja työn odotetaan valmistuvan keväällä 2025. Tavoitteena on, että toisen, 1. turbiinin kunnostustyöt päästään aloittamaan kesän 2025 aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme