Kodin energiankulutuksesta kannattaa nipistää, kunhan huomioi toimien terveysvaikutukset – katso vinkit

Kansalaisia kannustetaan säästämään energiaa sähkön riittävyyden ja hinnannousun takia. Energiankulutuksesta nipistäminen on myös merkittävin keino, jolla yksittäinen kotitalous voi vähentää asumisen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat kokosivat yhteen energiansäästövinkit, joiden avulla energiankulutusta voi pienentää ilman, että asukkaiden terveys tai kiinteistön kunto kärsii.

”Energiansäästö onnistuu kaikilta kotitalouksilta, kun tunnistaa oman kulutuksensa ja sitä kautta säästömahdollisuutensa. Toimia toteutettaessa on kuitenkin huomioitava, että ei aiheuta haittaa sisäympäristölle ja asumisterveydelle”, sanoo THL:n erikoistutkija Anniina Salmela.

1. Laske huonelämpötilaa maltilla

Huoneilman lämpötila vaikuttaa suoraan asumisviihtyvyyteen, ja sen kokemisessa on yksilöllisiä eroja. Voit laskea lämpötilan alle 21 asteeseen, mutta pidä se vähintään 18 asteessa. Huomioi lämpötilaa säätäessä tilan käyttäjät. Jos tiloissa on vanhuksia tai lapsia, tulee huonelämpötilan olla vähintään 20 astetta veto huomioiden.

Muissa kuin asutuissa tiloissa voit laskea lämpötilan alle 18 asteen. Suosituslämpötila esimerkiksi autotallille on 5 astetta ja varastolle 12 astetta. Huolehdi kuitenkin riittävästä ilmanvaihdosta ja seuraa sisäilman suhteellista kosteutta etenkin kovilla pakkasilla. Lämpötila ei saa laskea myöskään niin alas, että syntyy riski vesiputkien jäätymiselle

Mitkä tekijät vaikuttavat sisäilman laatuun?

2. Pidä ilmanvaihto päällä

Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa epäpuhtauksia sisäilmasta ja tuoda riittävästi puhdasta ilmaa tilalle. Huolehdi siitä, että koneellinen ilmanvaihto on huollettu ajallaan, tuloilman lämpötila on säädetty ja ilmamäärät tarkastettu. Katso, että erityisesti märkätiloissa, kuten kylpyhuoneessa, on riittävä lämmitys ja ilmanvaihto kosteuskuorman vähentämiseksi.

Älä sulje tai tuki ilmanvaihdonventtiilejä. Jos rakennuksessa on koneellinen radonpoisto, älä kytke sitä pois päältä tai alenna sen tehoa.

Miten sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen?

3. Älä laske käyttöveden lämpötilaa alle 55 asteen

Infektioita ja pahimmassa tapauksessa vakavia keuhkokuumeita aiheuttavat legionellabakteerit pystyvät lisääntymään 20–45-asteisessa vedessä. Legionellojen torjumiseksi pidä lämmin käyttövesi noin 55–60-asteisena. 

Käyttöveden lämpötilan alentamisen sijasta vähennä lämpimän veden käyttöä esimerkiksi suihkuaikaa lyhentämällä. Huomioi kuitenkin, että myös erittäin vähäinen vedenkäyttö on riskitekijä legionellan kasvulle putkistoissa, joten kaikkien kodin vesipisteiden olisi hyvä olla säännöllisessä, mieluummin päivittäisessä käytössä.

Legionellabakteerit vesijärjestelmissä

4. Jätä lisäeristystyöt ammattilaiselle

Rakennuksen energiakorjauksen suunnittelu tulee aina teettää ammattilaisella. Huomioi, että esimerkiksi väärin toteutettu rakennuksen lisäeristys voi aiheuttaa kosteusvaurion.

5. Polta vain puhdasta ja kuivaa puuta

Puunpoltto on merkittävä pienhiukkaspäästöjen lähde. Terveydelle ja ympäristölle haitallisten hiukkasten vähentämiseksi käytä takan tai kiukaan tulipesässä vain puhdasta ja kuivaa puuta. Tuo puut sisälle 1–2 vuorokautta ennen käyttöä, jotta puun pinta ehtii kuivahtaa ja lämmetä.

Pidä tulisija kunnossa, noudata sen käyttöohjeita ja muista säännöllinen nuohous. Roskat ja käsitelty puu eivät kuulu tulipesään. Vältä myös puun polttamista liian pienellä ilmamäärällä, eli kitupolttoa.

Myös kynttilöiden poltto lisää sisäilman pienhiukkasmääriä, joten niillä ei kannata korvata kodin valonlähteitä. Säästä valaistuksessa energiaa valitsemalla energiatehokkaita led-lamppuja.

”Sähköä ja muuta energiaa tarvitaan, jotta koti on terveellinen, toimiva ja viihtyisä. Näillä ohjeilla voit energiansäästön lisäksi myös mahdollisesti parantaa sisäympäristön laatua”, Salmela toteaa.

Lisätiedot

Tiedä & toimi: Huomioi energiasäästötoimien vaikutus asumisterveyteen (.pdf)
Energiansäästö kotitalouksissa (thl.fi)

Anniina Salmela (sisäilma)
erikoistutkija
p. 029 524 7712
etunimi.sukunimi@thl.fi

Marjo Niittynen (vesijärjestelmät ja legionella)
Erikoistutkija
p. 029 524 8331
etunimi.sukunimi@thl.fi

Taina Siponen (puun pienpoltto)
Erityisasiantuntija
p. 029 524 6465
etunimi.sukunimi@thl.fi