Helsingin Pantti 140 vuotta, ajankohtaisempi kuin koskaan

Helsingin Pantti on ollut kestävän kehityksen asialla jo ennen kuin koko käsitettä on ollut olemassakaan, sillä panttilainaamon koko toiminta perustuu käytetyn tavaran arvolle: lainan vakuutena toimii asiakkaan omistama esine.

”Panttilainaamon historian alkuaikoina hiilijalanjälki ei tosin ollut asiakkaiden suurin huolenaihe. Arkinen toimeentulo oli pääkaupungin työväestön parissa usein veitsenterällä taiteilua, johon kaivattua turvaa toi panttilainaamon perustaminen kaupunkiin 1882”, kertoo Helsingin Pantin operatiivinen johtaja Michael Widén. ”Ensimmäinen panttilainaamoon jätetty lainan vakuus oli kangaspakka.”

”Elintason kohoamisen ja sosiaaliturvan kehittymisen myötä panttilainaamon rooli on muuttunut, mikä on ainoastaan positiivinen ilmiö”, hän jatkaa. ”Helsingin Pantin holveissa tavaravakuudet vaihtelevat, mutta käytännössä ne kaikki voi silti luokitella ylellisyysesineiksi. Arjen välttämättömyystarvikkeilla, kuten pakalla lakanakangasta tai päällystakilla, ei ole enää samalla tavalla arvoa kuin aikoinaan. Nyt ne ovat jo itsestäänselvyyksiä kaikille – onneksi. Lainantarvekin liittyy usein johonkin mukavaan, esimerkiksi matkusteluun.”

Jalometallit, kellot ja designesineet ovat tuoreimman elektroniikan ohella yleisiä lainan vakuuksia. Asunto-osakekin voi piipahtaa vakuutena isommassa, nopeassa rahoitustarpeessa. Kuluttamisen uudet, vastuulliset tuulet näkyvät Helsingin Pantilla erityisesti joka viikko järjestettävässä huutokaupassa ja huollettujen second hand -korujen kaupassa.

”Käytettynä hankittu koru on kiistatta ekologisin mahdollinen. Se on monelle asiakkaalle arvo sinänsä. Myös yksilöllisyys on valttia. Kahta samanlaista tuotetta ei juuri valikoimissa ole”, toteaa Helsingin Pantin verkko- ja huutokaupan johtaja Tiia Häyry. ”Vastaan tulee jatkuvasti ennennäkemättömiä erikoisuuksia.”

Leijonanosa Helsingin Pantille tuoduista lainan vakuuksista palautuu takaisin alkuperäisille omistajilleen. ”Arvotavara on vähän kuin luottokortti. Sitä käytetään yllättävissä menoissa ja mukavissa mieliteoissa. Kun laina panttilaitokselle on kuitattu pois, on talouden puskuri taas kotona valmiina palvelukseen, kun tarvetta ilmenee”, toteaa Widén.

Lainan takaisinmaksu on tosin täysin vapaaehtoista. ”Muuta seurausta lainan maksamatta jäämisestä ei ole, kuin että vakuutena toiminut esine realisoidaan huutokaupassa. Usein panttaajalle syntyy siellä vielä mukava ylijämäkin, kun huutokauppaan osuu samalla kertaa useampi määrätietoinen tarjoaja.”

Uusi asiakasryhmä 140-vuotiaalla Helsingin Pantilla ovat vertaiskaupan alustoilla tee-se-itse-myyntiin väsähtäneet tavaroidensa realisoijat, jotka arvostavat helppoutta ja asiantuntevaa arviointia. ”Kyllä se meille käy. Arviointi on leipälajimme”, Michael Widén rohkaisee. ”Onhan tätä treenattu jo tsaarinajoista asti.”

Pelkästään vanhoilla konsteilla ei silti tänä päivänä enää pärjätä perinteikkäimmälläkään alalla. Kokemuksen lisäksi koulutus ja moderni teknologia ovat panttilainaamon vankka selkänoja matkalla kohti tulevia vuosikymmeniä. ”Unohtamatta henkilökohtaista palvelua!” Widén korostaa vielä aivan erityisesti. Panttilainaamossa kohdataan kasvokkain.

Helsingin Pantti on panttilainaukseen, huutokauppatoimintaan ja huollettujen second hand -korujen kauppaan erikoistunut, vuonna 1882 perustettu yritys, joka työllistää noin 50 henkeä. Sillä on yhteensä 12 kivijalkaliikettä seitsemällä paikkakunnalla: Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Porissa ja Jyväskylässä.